Oulun seudun korkeakouluopiskelijoiden toiveet opintotuen kehittämisestä eivät kaikuneet kuuroille korville maanantaina. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijat ry:n (OSAKO) Rauhalassa järjestämään keskustelutilaisuuteen osallistuneet viisi läänin kansanedustaa vakuuttivat miltei liikuttavan yksimielisesti, että opiskelijoiden vaatimukset ovat vähintäänkin oikeutettuja.
Oulun seudun korkeakouluopiskelijat penäsivät päättäjiltä vastausta siihen, haudataanko opetusministeriön opintotuen kannustavuutta pohtineen työryhmän esitykset tuleviin hallitusohjelmiin vai tehdäänkö toivotut muutokset jo valtion ensi vuoden talousarvioon. Hallituksen viimeviikkoisessa budjettiesityksessä työryhmän muistio jäi vaille vastakaikua.
Opetusministeriön työryhmän muutosesityksistä olisi opiskelijoiden mukaan mahdutettava ensi vuoden budjettiin ainakin 180 opintoviikon tutkintojen tukiajan pidentäminen 60 tukikuukauteen. Työryhmän mukaan uudistuksen kustannukset olisivat valtiolle miljoona euroa.
Toisekseen opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus nostaa opintojensa loppuvaiheessa lukukauden ajan kahden kuukauden opintorahat yhden kuukauden aikana, jos hänellä on jäljellä tukikuukausia riittävästi. Kustannukset korotetusta jaksosta olisivat työryhmän mukaan enintään yhdeksän miljoonaa euroa.
OSAKO:n hallituksen puheenjohtaja Jani-Tapio Niemelä luonnehti esityksiä vaikutuksiltaan varsin kustannusneutraaleiksi.
Pidemmällä ajalla opiskelijoiden toiveena on saada opintorahan tasoon korotus.
"Opintotuen pitäisi olla opiskelijan pääasiallinen toimeentulon lähde, mutta nykyään yli puolet opiskelijoista joutuu käymään opintoja hidastavissa töissä ansaitakseen elantonsa", muistutti OYY:n hallituksen jäsen ja sosiaalipoliittinen vastaava Anna Kantola.
Opiskelijoiden ensisijaisissa muutostoiveissa eli tukiajan pidentämisessä ja korotetussa opintorahajaksossa on kyse pikkurahoista, myönsivät paikalla olleet kansanedustajat.
Tasa-arvoa haetaan
OYY:n hallituksen puheenjohtaja Esko Harila huomautti nykyisen opintotuen sisältävän opiskelijoiden tasa-arvoa nakertavan epäkohdan, kun arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin, musiikin maisterin ja psykologian maisterin paperit saadakseen täytyy suorittaa 180 opintoviikkoa 55 tukikuukauden aikana - eli samalla tukiajalla kuin 160 opintoviikon tutkinnoissa.
Keskustan Kari Myllyniemi ihmetteli, tarvitaanko lainkaan 180 opintoviikon tutkintoja.
Keskustan Inkeri Kerola kertoi 180 opintoviikon laajennetulle opintotuelle löytyneen myötämieltä niin sivistysvaliokunnassa kuin eduskuntaryhmässäkin.
"On täysin mahdollista päästä näissä yhteisymmärrykseen", arvioi Liisa Jaakonsaari (sd.) opiskelijoiden opintotukimuutostoiveita.
Jaakonsaari ehätti ihmetellä myös sitä, että nykyopiskelija saattaa ottaa autolainan, muttei opintolainaa.