Kirkon ovet ovat paukkuneet television homoillan jälkeen niin äänekkäästi, että tavallinen tapakristittykin on herännyt pohtimaan suhdettaan kirkkoon ja seurakuntaan. Jospa heittäytyisi viikoksi aktiiviseksi seurakuntalaiseksi ja lähtisi ristiretkelle. Tykkää- ja ei tykkää -nappuloita painaisi ehkä paremmalla tiedolla.
Kirkon penkkiä tapakristitty on kuluttanut kunnolla vain rippikoulussa, sen jälkeen satunnaisesti omien ja kummilasten rippijuhlissa, muutamissa häissä ja hautajaisissa ja pari kertaa kauneimpia joululauluja laulaen.
Oulun seurakuntayhtymän tiedottaja Sanna Krook lähettää sähköpostia.
"Jos mukaan lasketaan kerhot, kuoroharjoitukset, erilaiset piirit, jumalanpalvelukset, konserttitapahtumat kuoroharjoituksia myöten, Oulussa seurakunnan tapahtumia on yli tuhat kuukaudessa."
Siispä seuraavaksi seurakuntien kalenterin kimppuun. Tietokoneen näytölle ilmestyy sellainen tapahtumien vyörytys, että tehtävä alkaa heti näyttää mahdottomalta tai ainakin piinaviikolta.
Tapahtumakalenterin ulkopuolella ovat vielä diakonien ja pappien vastaanotot, kotikäynnit, erityisnuorisotyön kokoontumiset, sairaalasielunhoito ja perheneuvonta.
Lue lauantain Kalevasta, miten tapakristityn viikko sujui!