EU-komission vaatimus Suomen susikannan viisinkertaistamisesta yllätti virkamiesten, tutkijoiden, poliitikkojen ja poromiesten lisäksi myös luonnonsuojelijat. Suomen luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro myöntää, että julkisuudessa esitetty vaatimus oli heillekin yllätys.
"Olemme liitossa keskustelleet, että 300-500 suden kanta voisi olla sopiva. Äkkiseltään vaatimus tuhannesta sudesta tuntuu aika suurelta", hän sanoo. Lumiaro arvioi, että komission lähteenä on mahdollisesti ollut Suomen oma arviointi, jonka mukaan uhanalaisen lajin kannan pitää olla yli tuhat lisääntymiskykyistä yksilöä.
"Sen mukaan Suomen susikannan pitäisi olla 1500-2000 yksilöä, mutta noin suuri susikanta aiheuttaisi jo vahinkoa", hän sanoo.
Sudet haittaavat poroelinkeinoa
Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston ylitarkastaja Sauli Härkönen pitää EU:n vaatimusta suurena. Hän muistuttaa, että Suomen susikanta on suorassa yhteydessä Venäjän huomattavasti suurempaan susikantaan.
Härkösen mielestä Suomenkin kanta on kasvanut viime vuosina huomattavasti ja on nyt suotuisalla suojelutasolla. Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Pertti Viik huomauttaa, että Suomessa elävistä susipentueista 70 prosenttia on asettunut poronhoitoalueen etelärajan tuntumaan Kainuuseen, missä sijaitsevat eteläiset Hallan, Näljängän, Hossan ja Kallioluoman paliskunnat.
"Jos susikannan annetaan moninkertaistua, nämä paliskunnat joutuvat ensimmäisinä ottamaan iskut vastaan. Kolmen viime vuoden aikana eteläisten paliskuntien teuraista on hävinnyt 3000-4000 poroa, jonka seurauksena osa poromiehistä on joutunut lähtemään muihin töihin."
Viikin mielestä tilanne olisi toinen, jos susi olisi levinnyt tasaisemmin maahamme. Tällä hetkellä tilanne Kainuussa on kestämätön.
Lapin poronhoitoalueella ei ole tehty susipentuehavaintoja, mutta Viikin mielestä myös yksittäinen susi voi aiheuttaa suurta vahinkoa.
"Näin kävi keväällä Kiimingissä, missä susi tappoi nelisenkymmentä poroa. Myös Kuusamon Kallioluoman paliskunnassa on ollut suuri vasahävikki, jonka aiheuttaja saattaa olla susi", hän sanoo.
RKTL:n suurpetotutkija Samuli Heikkinen arvioi, että kannan runsastuessa sudet levittäytyisivät lähinnä Länsi- ja Etelä-Suomeen mutta myös Lapin poronhoitoalueelle. Tällä hetkellä susiraja kulkee Kuhmosta Kajaaniin ja sieltä alas Pohjois-Karjalaan.
Heikkinen uskoo, että kannat voimistuisivat selkeästi Keski-Suomessa Jyväskylän ja Tampereen välisellä alueella sekä Oulun eteläpuolella. "Tampereen ja Jyväskylän välillä on jo nyt useita susilaumoja, jotka viime vuonna ovat tehneet pentuja. Tänä vuonna levittäytymistä on tapahtunut Piippolan, Pyhännän ja Pulkkilan seudulle, mihin sudet tuntuvat myös asettuneen", hän sanoo.
Konflikteja
odotettavissa
Maantieteellisesti ja biologisesti susia vielä mahtuisi Suomeen, mutta tuhannen yksilön asuttaminen tuntuu tutkijastakin suurelta, sillä yksi susilauma varaa itselleen noin tuhat neliökilometriä.
"Selkeä konflikti tuntuisi tulevan paitsi Suomen että EU:n myös susien ja paikallisten asukkaiden välille. Nykyisten 200 sudenkin kanssa ihmisten sietokyky alkaa jo olla piripinnassa", Heikkinen kertoo.