Oulu Tuhansien järvien Suomessa on kunnostettu tuhatkunta järveä viime vuosikymmenien aikana. Tavoitteena on ollut järvien virkistyskäytön kohentaminen. Kunnostuksilla on saatu tuloksia aikaan, ja Suomi on järvien kunnostuksen kärkimaita Euroopassa.
Viime vuosien kunnostusmenetelminä on käytetty vesikasvien poistoa, ravintoketjukunnostusta ja hapetusta. Kehittämistarvetta on erityisesti kunnostusseurannan toteutuksessa.
Järviveden laatu on hyvä yli 80 prosentissa Suomen järvipinta-alasta. Suotuisan kehityksen on taannut tehokas ravinteiden poisto taajamien ja teollisuuden jätevesistä.
Rakkaus kotijärviin ja julkisen rahoituksen niukkuus ovat aktivoineet ranta-asukkaita. Järville on perustettu suojeluyhdistyksiä ja talkootyötä on tehty tuhansia tunteja. Asukkaiden sitoutuminen järvensä hoitoon on ollut merkittävää. Näin on tapahtunut Muhoksen Pirttijärvelläkin.
Aina järven kunnostussuunnitelmat eivät ole kaikkien ranta-asukkaiden mieleen. Esimerkiksi Ylivieskan Kekajärvellä mielipiteet menevät ristiin. Ympäristölupavirasto ei antanut lupaa kyseisen järven kunnostamiseen. Niinpä kunnostuksen kannattajat ovat valittaneet asiasta Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asia on nyt käsiteltävänä. Kyse on muun muassa rahasta. Kunnostuksen on sanottu maksavan 48 000 euroa.