Jalavan kauppaan astuva aistii heti oven avattuaan: nyt tultiin maan erikoisimpaan ja vanhimpaan puotiin.
Ilmassa leijuu juuri paistettujen munkkien tuoksu, palavat puut rätisevät tulisijoissa, patinoituneilla hirsiseinillä on vanhoja työkaluja, kehystettyjä ruplan seteleitä ja mustavalkoisia potretteja edesmenneistä kauppiaista.
Ei ihme, että tänä vuonna 130 vuotta täyttävän taivalkoskelaisen Jalavan kauppakartanon kauppias Ari Jalava saa kuulla yhä ensivierailulle tulevilta mitä hassumpia kysymyksiä.
”Milloin tämä on ollut viimeksi kauppana? Onko tämä museo vai oikea kauppa? Voiko täältä ostaa? Kuntako sinut elättää?”, Jalava nauraa kysymystulvalle.
Myytävänä hyllyillä oleva erikoisempikin tavara on. Pussihousujen, nahka- ja kumiteräsaappaiden ja sarkapuseroiden lisäksi tarjolla on kauppiaan valmistamia rottinkisauvoja ja Airi-vaimon tekemiä karamelleja, uskovaisten pastilleja.
Kaupan on myös tavanomaisia paitoja, erätarvikkeita ja kaikenlaisia arjen käyttöesineitä. Niitä käydään ostamassa ympäri maata, kuten perinneasujakin.