Kiinteistö- ja rakennusala lupaa taata kaikkien rakennusten turvallisuuden. Rakennuttajat, suunnittelijat ja rakennusteollisuus antoivat maanantaina yhteisen julkilausuman, jossa korostetaan, ettei rakennesuunnitelmissa ja -materiaaleissa tai työmaatoteutuksissa saa esiintyä vaaratilanteisiin johtavia virheitä.
Rakennusten rakenneteknisen kestävyyden on oltava sillä tasolla, että käyttäjien turvallisuus voidaan taata kaikissa olosuhteissa. Suomen Kuntaliitto puolestaan suosittaa kunnille, että ne arvioisivat kuntien kiinteistöjen riskit käyttäjien turvallisuudelle.
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r.) sekä kiinteistö- ja rakennusalan ja Suomen Kuntaliiton edustajat keskustelivat maanantaina rakennussortumista, jotka ovat tänä vuonna johtaneet neljään suuronnettomuustutkintaan. Sortumille ei ole löytynyt yhteistä selitystä. Enestamin mukaan virheen riski voi piillä missä rakentamisen vaiheessa tahansa.
Enestam oli kutsunut alan edustajat maanantaiksi neuvotteluun, jonka päätteeksi rakennusala ilmoitti yhteistyön tiivistämisestä. Siihen ottavat osaa Rakennusteollisuus, Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto ja Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto.
Liitot aikovat muun muassa määritellä turvallisuuden kannalta riskialttiit rakennukset, rakenteet ja työvaiheet ensi vuoden maaliskuuhun mennessä. Selvityksen pohjaksi kerätään myös aineistoa vahinkojen syistä, olosuhteista, joissa vahingot tai vahingonvaara ovat tapahtuneet.
Toimintaa
muutetaan
Kartoitettavat rakennukset ovat teollisuus-, kokoontumis-, liikerakennuksia sekä jossain määrin myös opetusrakennuksia. Toimitusjohtaja Juhani Reen Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitosta arvioi, että kohteita on kaikkiaan noin 5 000-7 000 kappaletta. Olemassa olevista rakennuksista noin puolet on tarkastettu. Tarkistuksissa ei ole hänen mukaansa vielä ilmennyt vakavia puutteita. Jyväskylän messuhallin sortuma johti kuitenkin siihen, että vastaava toimintamalli pantiin käyttökieltoon.
Kiinteistö- ja rakennusala laatii selvitysten perusteella toimintamallit, joilla on tarkoitus selkeyttää rakentamisen vastuita ja tehtäviä. Lisäksi rakennustahot ja viranomaiset tekevät esityksen yhteistyön tehostamisesta ensi kesään mennessä.
- Vaikka käytännöllisesti katsoen kaikilla yrityksillämme on laatujärjestelmät, niin projektien kokonaisuus täytyy olla rakentajan hallinnassa, sanoi Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Terho Salo.
Valvontaan toivotaan
ulkopuolista asiantuntemusta
Rakentamiseen liittyvässä hallinnossa ja määräyksissä ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Enestamin mielestä maankäyttö- ja rakennuslaki on riittävä, mutta parempaan laatuun tähtääviä työkaluja tulee voida käyttää tehokkaammin. Myös suurten yleisötilojen rakennusvalvontaa on hänen mukaansa kehitettävä.
Yksikön päällikkö Leena Karessuo Suomen Kuntaliitosta kertoi, että kuntien rakennusvalvonnasta vastaavien viranomaisten toivotaan käyttävän ulkopuolista asiantuntijaa, mihin nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki antaa mahdollisuuden. Karessuo toivoi, että ala tukisi tätä käytäntöä.
Ympäristöministeriössä päädyttiin harkinnan jälkeen siihen, että ulkopuolisen rakennusvalvojan käyttö jää edelleen vapaaehtoisuuden varaan. Lain kiristämistä tältä osin ei ministeriössä pidetä tarpeellisena.
Sen sijaan ministeriö lähestyy kuntia kirjeellä, jossa niitä kehotetaan käyttämään ulkopuolista asiantuntemusta hyväksi rakennusvalvonnassa.