Lähes viidellekymmenelle kukkulalle on rakennettu limittäin ja päällekkäin kaikissa sateenkaaren väreissä olevia taloja. Kukkuloilla risteilee palmujen ja kaktusten seassa tuhansia portaita. Ascensorit eli puiset kaapelihissit - kaupungin tunnusmerkit - kuljettavat väkeä ylös kukkuloiden rinteitä. Microt eli pikkubussit huristavat kapeilla ja jyrkillä kujilla. Talojen ikkunoista kaikuu rento reggaeton tai kiihkeä salsa.
Merimiesten keskuudessa Chilen Valparaisoa on kutsuttu 1800-luvulta lähtien Tyynen valtameren jalokiveksi. Ainutlaatuisen kaupunkiarkkitehtuurinsa ansiosta kaupunki nimettiin muutamia vuosia sitten Unescon maailmanperintökohteeksi. Kaupunki vetää puoleensa yhä enemmän eurooppalaisia turisteja. Valparaison lisäksi houkuttimena ovat viereisen Viña del Marin pitkät aurinkorannat sekä muutaman tunnin matkan päästä löytyvät Andit, jotka ovat laskettelijan ja retkeilijän paratiisi. Läheisistä laaksoista löytyy chileläisen viinin koti. Monilla viinitiloilla voi vierailla.
Valparaisoon tutustuminen on vaivattominta aloittaa keskustan Plaza Sotomayorilta. Merihistoriallisten muistomerkkien täyttämältä aukiolta alkoi Augusto Pinochetin johtama sotilasvallankaappaus syyskuun 11. päivän aamuna vuonna 1973. Pinochet puhututtaa edelleen runoilijoiden kaupungissa, ja monilla on omakohtaisia kokemuksia diktatuurin ajalta. Valparaison muraaleista, seinämaalauksista, monet ottavat kantaa poliittisiin kysymyksiin.
Aukiolta pari korttelia pohjoiseen löytyy Turri-kellotorni. Sen vieressä oikealla on melkein huomaamaton kuja, joka vie kaupungin vanhimman kaapelihissin kyytiin. Concepcionin ascencor aloitti toimintansa vuonna 1883 ja se kulkee yhä 70 metrin matkan kaupungin kattojen yläpuolelle. Ascencorit ovat kaupungin kiistaton maamerkki eivätkä ne ole vain turistien käytössä vaan myös jokapäiväisiä kulkuvälineitä.
Turismin myötä joidenkin hissien hinnat ovat nousseet 100 pesosta 500 pesoon (70 senttiä), ja se on saanut kaupunkilaiset protestoimaan turismia vastaan. Turisteille hinta on edelleen halpa, mutta monelle paikalliselle se on aivan liikaa.
Valparaiso on Chilen kulttuuripääkaupunkina täynnä elämää, musiikkia ja runoutta. Linja-automatkaa piristää paikallinen stand-up koomikko eli pelle ja illalla on luvassa rankempaa taidetta. Paikallinen nuori runoilijalupaus lausuu klubin alakerrassa runojaan hevi-bändin keulakuvana.
Ei ole ihme, että Nobel-kirjailija Pablo Neruda rakasti tätä toista kotikaupunkiaan. Hänen La Sebastianan talonsa toimii nykyään museona. Ranskankielisten Neruda-klassikoiden rinnalla on vierailijoille esillä myös Pentti Haavitsan suomennoksista kasattu kokoelma Andien mainingit. Nerudalla oli uuden vuoden aattona tapana kerääntyä ystäviensä kanssa La Sebastianin terassille ihastelemaan Etelä-Amerikan suurinta ilotulitusta.
Kaupungissa on lukemattomia kävelyreittejä, joiden varrelta löytyy elämän koko kirjo. Kaunein reitti on Alegrelta lähtevä Alemania-katu. Kulkiessa kukkulalta toiselle alapuolella avautuu Tyynen valtameren ulappa ja taivaalle kohoaa kymmeniä lasten lennättämiä leijoja. Kaduilla vastaan saattaa tulla cauchoja ratsastamassa kaupunkiin tai aasiensa kanssa kulkevia kauppiaita. Parhaat postikorttimaisemat löytyvät Cielo Abierton ulkoilmamuseosta tai Artillerian pieniltä kujilta.
Kävelyn lomassa voi istua Plaza Victorialle seuraamaan kaupungin vilinää. Lounaaksi syödään empanadaksia eli eräänlaisia täytettyjä piirakoita. Kansallisruuan maineeseen kohonneelta completolta eli hot dogilta avokadolla ei voi olla välttymättä. Päälle juodaan laadukasta ja halpaa chileläistä punaviiniä tai piscoa, eräänlaista tislattua hedelmäviinaa, jota valmistetaan vain Valle Elquin laaksossa. Kahvila Turrissa voi käydä nauttimassa paikallisia oluita.
Parhaat ostosmahdollisuudet löytyvät Esmeraldalta ja Condellilta. Kaupunkilaisten suosimia ostospaikkoja ovat Argentiina-, Uruguay- ja Pedro Montt -katujen pienet kaupat tai katukauppiaat. Jäätelö- ja limonadimyyjät hyppivät microsta toiseen, mutta antavat matkustajien olla rauhassa. Valparaison porteñot ovat ystävällisiä ja pitävät jopa matkailijoiden puolta muutamia harvoja taskuvarkaita vastaan. Kaupunkilaiset käyvät mielellään juttusille turistien kanssa. Vaaleat naispuoleiset matkaajat tuskin voivat välttyä rakennustyömiesten vihellyksiltä.
Kongressin vieressä Plaza O´Higginsillä tarjoutuu mahdollisuus osallistua paikallisten kanssa kortti-, domino- tai shakkipeliin. Shoppailusta enemmän kiinnostuneiden kannattaa jatkaa Viña del Mariin. Vain kymmenen minuutin linja-automatkan päässä Valparaisosta ovat sen kaksi ostoskeskusta.
Köyhille chileläisille vihannekset ja hedelmät ovat tärkeä ravinnonlähde ja siksi ne myös ovat tärkeä osa kaupunkia. Joka keskiviikko ja lauantai Argentiina-kadun täyttävät hedelmämarkkinat ovat kaupunkielämän keskipiste. Siellä myydään kansallishedelmää paltaa (avokado), habaa (eräänlainen papu) ja alcachocaa (artisokka).
Rannan tuntumasta, keltaisesta siirtomaarakennuksesta, El Cardonal vihannestorin sekamelskassa tehdään suurimmat kaupat. Rakennuksen toisesta kerroksesta löytyy myös erinomainen lounaspaikka. Sen Baila Marina eli merellinen keitto on aina yhtä kehuttua.
Illanvietto aloitetaan Muella Barónin rannalta. Laituri-kahvilassa tarjotaan cervezaa eli olutta ja sieltä pääsee katselemaan laivoja, pelikaaneja, merileijonia tai kutevia nuoriapareja. Rohkeimmat voivat vuokrata kajakin ja meloa lähemmäs merileijonia.
Kävelemällä Pasoa Wheel Wrightia pitkin on parissakymmenessä minuutissa Caleta Portalesissa. Sen rantaravintoloiden edustalta löytyy Diego Maradonan kaksoisolento parkkeeraamassa autoja.
Syödessä herkullisia meriruokia voi katsella viereisen kalasataman touhuja ja horisontin taakse laskevaa aurinkoa. Takaisin keskustaan pääsee ottamalta rantatieltä metron tai micron.
Iltaa jatketaan Bellavistan ja Ecuadorin baareissa. Pitkälle aamuun voi tanssia salsaa ja reggaetonia Sotomayorin takana olevilla klubeilla.