Noin 2 000 siviiliä on jäänyt loukkuun Marawin kaupunkiin Filippiinien eteläisellä Mindanaon saarella, missä Filippiinien hallituksen joukot taistelevat islamistitaistelijoita vastaan.
Suurin osa kaupungin noin 200 000 asukkaasta on paennut taisteluja, mutta osa asukkaista ei ole päässyt poistumaan islamistien hallussa olevilta alueilta.
Loukkuun jääneet asukkaat ovat lähettäneet viranomaisille avunpyyntöjä, mutta heitä ei ole päästy auttamaan taistelujen takia.
Viranomaisten mukaan loukkuun jääneet siviilit pelkäävät turvallisuutensa puolesta ja osalta on myös ruoka loppumassa.
Filippiinien armeijan mukaan taisteluja vaikeuttaa se, että islamistit piileskelevät yksityiskodeissa. Armeijan mukaan islamistitaistelijat ovat tappaneet Marawissa ainakin 19 siviiliä.
Marawi on yksi Filippiinien suurimmista muslimikaupungeista. Selvä enemmistö filippiiniläisistä on katolilaisia.
Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte julisti tiistaina sotatilan Mindanaon saarelle islamistien kanssa puhjenneiden taistelujen takia. Duterten mukaan islamistit ovat äärijärjestö Isisiin linkittyneitä terroristeja.
Lähes sata kuollut
Vajaan viikon jatkuneissa taisteluissa on tähän mennessä kuollut lähes sata ihmistä, joista suurin osa on islamistitaistelijoita.
Taistelut alkoivat, kun hallituksen turvallisuusjoukot yrittivät pidättää islamistijohtaja Isnilon Hapilonin, jota on pidetty paikallisen Isis-haaran johtajana.
Yhdysvallat on pitänyt Hapilonia yhtenä maailman vaarallisimmista terroristeista ja on luvannut miehen kiinnisaamisesta viiden miljoonan dollarin eli noin 4,5 miljoonan euron palkkion.
Mindanao kattaa noin kolmasosan Filippiineistä. Saarella asuu 20 miljoonaa ihmistä. Alueella toimivien taistelijaryhmien ja filippiiniläisjoukkojen yhteenotoissa on kuollut vuosien mittaan yli 120 000 ihmistä. Itsenäisyyttä tavoittelevat muslimikapinalliset ovat taistelleet alueella 1970-luvulta lähtien.
Filippiinien presidentti viittaa kintaalla maan perustuslaille
Presidentti Duterte ei aio piitata maan perustuslain sotatilaa koskevista pykälistä.
Filippiinien perustuslain mukaan maan parlamentin täytyy hyväksyä sotatilan julistaminen, mutta Duterten mukaan hän ei parlamentin hyväksyntää tarvitse. Niin ikään hän kiistää korkeimman oikeuden perustuslain määräämän oikeuden tarkastella sotatilan laillisuutta.
Duterten mukaan parlamentin ja korkeimman oikeuden mielipiteillä ei ole väliä, sillä päinvastoin kuin sotilaat, ne eivät ole vuodattamassa vertaan Mindanaon saarella.
- Tämä sotatila jatkuu niin kauan, kunnes poliisi ja sotavoimat sanovat, että Filippiinit on turvallinen. En kuuntele muita. Korkein oikeus ja parlamentti, ne eivät ole siellä (Mindanaolla), Duterte sanoi.
Filippiinien vuoden 1987 perustuslaki määrää, että presidentin on saatava sotatilalle parlamentin hyväksyntä. Samalla sotatilan enimmäiskesto rajataan 60 päivään. Jos presidentti haluaa jatkaa sotatilaa, hänen täytyy saada uusi hyväksyntä parlamentilta.
Vuoden 1987 perustuslain määräyksillä haluttiin estää diktaattori Ferdinand Marcosin valtakauden väärinkäytökset. Marcos syrjäytettiin vallasta vuonna 1986.
Marcosin valtakaudella Filippiineillä vallitsi sotatila yhdeksän vuoden ajan vuosina 1972-81. Duterte on aiemmin kuvannut sotatila-aikaa erittäin hyviksi vuosiksi Filippiinien historiassa.
Duterte sanoi perjantaina sotilailleen, että sotatilan aikana sotilaat voivat tehdä kotietsintöjä vapaasti ilman etukäteislupia. Samoin pidätyksiä voidaan tehdä vapaasti ilman pidätysmääräyksiä.