Haitissa sadattuhannet lapset joutuvat odottamaan vielä pitkään, ennen kuin tavalliset arkirutiinit koulunkäynteineen alkavat.
Alustavien arvioiden mukaan tammikuun 12. päivän maanjäristyksessä tuhoutui tai vaurioitui ainakin 2 500-4 600 koulua. Oppilaita menehtyi, opettajia menehtyi, oppimateriaali jäi betonikasojen alle, ja kynät ja kirjat hävisivät.
Jopa köyhän maan opetusministeriö raunioitui ja osa sen viranhaltijoista katosi. Opetusministeri Joel Jean-Pierre joukkoineen siirsi työt poliisiasemalle.
Puolet aikuisista
lukutaidottomia
Maanjäristysalueen ulkopuolella ensimmäiset koulut käynnistyivät uudelleen helmikuun alussa. Yksi päivän sisällöistä oli, mitä kukin oli kokenut tuona tuhoisana maanjäristyspäivänä.
Amerikkalainen tv-kanava CNN kuvasi 13-vuotiaan Medlika-tytön kertomusta, miten tämä oli jäänyt kotinsa raunioiden alle, jalka pinteessä, mutta peloissaan riuhtaissut itsensä irti.
Medlika oli kaksinkertaisesti onnekas. Hän sai pitää jalkansa ja pääsi kouluun.
Haiti kuului maailman köyhistä maista köyhimpiin, ja sillä oli koulutusjärjestelmän kanssa ongelmia jo ennen maanjäristystä. Harva vanhempi pystyi lähettämään lapsensa kouluun pitemmäksi ajaksi kuin muutamaksi vuodeksi.
Varattomimpien lapset jäivät ilman minkäänlaista opetusta. Juuri ja juuri puolet aikuisista osaa lukea.
"Helppo tapa
järjestää turvaa"
Kansainvälisistä avustusjärjestöistä YK:n Unicef ja Pelastakaa Lapset tekevät parhaillaan Haitin opetusministeriön kanssa töitä koulutuksen puolesta. Suomen Pelastakaa Lapset -järjestön tiedottajalla Max Holmilla on selkeä näkemys koulujen tarpeellisuudesta maanjäristyksen kaltaisten pahojen konfliktitilanteiden auttamisessa.
"Koulujen käynnistämisen pitäisi kuulua välittömiin toimiin", Holm sanoo.
"Siellä on satojatuhansia lapsia, jotka ovat joko menettäneet kotinsa tai vanhempansa ja asuvat leireillä, ei-ideaalisissa oloissa. Koulu on helppo tapa järjestää lapselle turvallinen arki, toisten kanssa ja valvonnassa. Vanhemmat voivat silloin tehdä, mitä heidän kuuluu. Ruoan ja veden kokoaminen vie aikaa, ja jos lapsia kuljetetaan mukana, on vaara, että he joutuvat vanhemmista eroon", hän kertoo.
Teltat avuksi
koulunkäyntiin
Haitin opetusministeri Jean-Pierre vastasi häntä haastatelleelle toimittajalle pian tuhopäivän jälkeen, että lasten ja opiskelijoiden pitäisi päästä takaisin normaaliin elämään mahdollisimman nopeasti. Koululla on hänestä suuri merkitys myös lasten ja nuorten henkiselle hyvinvoinnille, koska siellä voitaisiin käsitellä yhdessä järistyksen jättämiä henkisiä vammoja.
YK:n humanitaarisen avun yksikön Ochan mukaan Haitiin yritetään maalis-huhtikuun vaihteeseen mennessä kuljettaa telttoja ja opetus- ja oppimismateriaaleja arviolta ainakin puolen miljoonan lapsen tarpeisiin.
Tarpeet ovat maassa kaiken kaikkiaan valtavat lähtien perusteista: ruoasta, juomavedestä, lääkkeistä, hygieniasta ja rakennustarvikkeista.
Järistyksen vaurioittamiin koulurakennuksiin ei haluta päästää luokkia ennen kuin talojen turvallisuus on varmistettu. Myös se vie aikaa.
Pääkaupungin Port-au-Princen kolmesta miljoonasta asukkaasta puoli miljoonaa hakeutui heti järistyksen jälkeen muualle maahan. Muuttamaan joutuneet lapset yritetään ilmeisesti mahduttaa kouluihin evakkopaikkakunnilla.