Pikkulapsilla yleistä korvatulehduskierrettä ei saada kuriin pelkällä kitarisan poistolla. Kitarisaleikkaus tehdään Suomessa noin 30 prosentille alle kaksivuotiaista eli noin 18 000 lapselle vuodessa.
Oulussa valmistuneen tutkimuksen mukaan vähintään puolet leikkauksista on hyödyttömiä.
Oysin lastenklinikan ja korvatautien klinikan yhteisessä tutkimuksessa oli mukana 180 lasta, joilla oli toistuvia korvatulehduksia. Lasten ikä vaihteli kymmenestä kuukaudesta kahteen vuoteen.
Heidät jaettiin satunnaisesti kolmeen yhtä suureen ryhmään. Yhden ryhmän lapsille tehtiin kitarisan poisto, toista ryhmää hoidettiin korvatulehduksen estolääkkeellä ja kolmatta plasebolla, jossa ei ollut mitään vaikuttavaa lääkettä. Lapsia seurattiin kaksi vuotta.
Lopputulos oli kaikilla lähimain sama.
"Kaikissa ryhmissä tuli korvatulehduksia suurin piirtein yhtä paljon, myös siinä ryhmässä, jossa kitarisa oli poistettu. Estolääkettä saaneilla oli tulehduksia hiukan vähemmän kuin muilla, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä", kertoo professori Matti Uhari Oysin lasten ja nuorten sairaalasta.
Tutkimus julkaistaan maanantaina arvostetussa The British Medical Journal -lehdessä. Uharin lisäksi tutkimusryhmään kuuluivat korvatautien erikoislääkärit Petri Koivunen, Olli-Pekka Alho ja Jukka Luotonen.
Hankala kierre
30 prosentilla
Tutkimuksessa löytyi pieni alaryhmä, jonka osalta on käynnistetty jatkoselvitys.
Lapset, joille kitarisan poiston yhteydessä laitettiin tärykalvoon ohuet ilmastointiputket korvasta löytyneen eritteen vuoksi, sairastivat toimenpiteen jälkeen jonkin verran vähemmän tulehduksia kuin muut.
Jatkotutkimukseen on saatu jo useita kymmeniä uusia potilaita. Tuloksia odotetaan kahden vuoden kuluttua.
Matti Uharin mukaan kitarisan poisto on hyödyllinen isommille lapsille, joilla on krooninen korvatulehdus eli "liimakorva" ja jotka kuorsaavat.
Poistoleikkauksesta on Suomessa tullut rutiinintoimenpide myös pikkulasten korvakierteen hoidossa, vaikkei sen tehoa ole osoitettu missään tutkimuksessa.
Kitarisan poistosta ei tiedetä olevan pysyvää haittakaan. "Ainoa haitta on se, että lapsi joudutaan toimenpiteen vuoksi nukuttamaan. Sitä ei haluta tehdä, ellei ole selvästi osoitettu, että toimenpiteestä on hyötyä", Matti Uhari kertoo.
Toistuvat korvatulehdukset ovat hankala kierre noin kolmasosalle pikkulapsista, ja toinen kolmannes sairastaa yksittäisiä tulehduksia.
Alle kaksivuotiaista vain joka kymmenes säästyy riesalta. Korvatulehduksilla on suora yhteys pikkulasten hengitystieinfektioihin. Niiden yleistyminen johtuu Matti Uharin mukaan suomalaisesta päivähoitojärjestelmästä.
Tärykalvoa
ei puhkaista
Välikorvan tulehdusta ei enää nykyisin hoideta tärykalvon puhkaisulla.
"Antibioottihoidosta keskustellaan kovasti. Ilmeisesti osa lapsista voitaisiin jättää kokonaan hoitamatta, mutta heitä on vaikea erottaa joukosta. Tärykalvon ulkonäön ja liikkuvuuden perusteella on vaikea arvioida, onko välikorvassa märkää vai ei", Uhari sanoo.
Tulehduksen toteaminen on kuitenkin tärkeää. "Se ei saa jäädä hoitamattomana muhimaan, sillä korvatulehdus aiheuttaa kuulon alenemaa."
Ohuet ilmastointiputket estävät kuulon heikkenemisen tulehduksen aikana. Pikkuruiset tuubit tulevat aikanaan itsestään ulos, sillä tärykalvo hylkii vierasta esinettä.
"Putket pysyvät paikoillaan puolesta vuodesta vuoteen. Lapsi ei niistä kärsi, ja tärykalvon reikä umpeutuu itsestään", Matti Uhari kertoo.
Putket laitetaan Suomessa noin 10 prosentille lapsista.