Oululainen Jussi-Pekka Huhtamäki törmäsi kansainväliseen OpenStreetMap -palveluun viime talvena.
Jonkun aikaa touhua seurattuaan hän hankki satelliittipaikannusta hyödyntävän gps-laitteen ja liittyi kaikille avoimeen maailmanlaajuiseen kartoitushankkeeseen. "Olen innostunut kartoista ja käytän niitä hyvin paljon muutenkin. Samalla tulee hyötyliikuntaa," Huhtamäki selittää tyytyväisenä.
Harrastajakartoittaja arvioi pyöräilleensä kesällä Oulua ristiin rastiin lähes 600 kilometriä navigaattorin kanssa. "Kotikulmilta Toppilasta kaikki lähti. Siinä vaiheessa oli jo isot tiet ja kokoomakadut kartoitettu."
Nyt on myös iso osa Oulun asuinalueista löytänyt pala palalta tiensä maailmankartalle. "Pohjoinen on jo melko hyvin kartalla." Kempelettäkin Huhtamäki on hieman lähestynyt.
Toistaiseksi Oulussa liikkuu ehkä puolenkymmentä aktiivista kartoittajaa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi Huhtamäki pitää kirjaa tilanteesta eri kaupunginosissa. Valkoisia läiskiä riittää edelleen, esimerkiksi Kaakkurissa, Metsokankaalla, Perävainiolla ja Heikkilänkankaalla. Eikä keskustakaan ole vielä täydellinen.
Erityisesti Huhtamäki on ollut kiinnostunut kansallisen pyöräilyverkoston reittien kirjaamisesta. Hän kritisoikin, ettei kaupallisissa reittipalveluissa ole kevyttä liikennettä huomioitu lainkaan. OpenStreetMapin avulla sen sijaan pyöräteitä voidaan reitittää erikseen.
Huhtamäki työskentelee tietojärjestelmäsuunnittelijana Oulun yliopistossa. Yliopisto on ainoa rakennus, jonka hän toistaiseksi nostanut maailmankartalle.
Ärtymyksen tulosta
OpenStreetMap lähti liikkeelle englantilaisen ohjelmoijan Steve Coastin ärtymyksestä. Koska maanmittauslaitos ei antanut hänelle paikkakuntatietoja maksutta käyttöön, britti päätti piirtää vuonna 2004 kartan itse.
Tästä sai alkunsa jo kymmenientuhansien innokkaiden joukkoliike, joka laatii nyt vapaata tiekartastoa ympäri planeettaa. Jokainen on edelleen tervetullut lataamaan karttakoordinaatteja tiedostoon. Kyseessä on näin samanlainen avointa lähdekoodia hyödyntävä verkkohanke kuin Wikipedian tietosanapalvelu.
Coast on sittemmin perustanut yrityksen nimeltä Creative Commons, joka ajaa muitakin vapaita palveluja.
Yhteisöllisyyden voima
Kalle Valo
on kerännyt muutaman vuoden karttatietoja Tampereella. "Olen ollut Linuxin kanssa tekemisissä ja nähnyt yhteisöllisyyden voiman, miten se oikeasti toimii", ohjelmistoinsinööri Valo vakuuttaa.
"Tiedän, että ideana se toimii. Yksi ihminen tekee vain vähän, mutta kun heitä on paljon, lopputulos on suuri."
Kuukausi sitten Valo suunnisti Berliinissä avoimen kartaston avulla. "Se toimi tosi hyvin, kaikki piti ihan paikkansa.
Jos kasvu jatkuu nykyistä vauhtia, Googlen karttapalvelu uhkaa pian syrjäytyä. Saksan vapaan kartaston on arveltu valmistuvan vain muutamassa vuodessa. Myös Britannia ja varsinkin Lontoon alue on kartoitettu jo erittäin hyvin.
Työtä tehdään niin Australiassa kuin Afrikassakin, missä suurkaupungeistakaan ei välttämättä ole toistaiseksi ollut tarjolla mitään karttoja. Näin esimerkiksi länsiafrikkalaisessa Ougadougoussa, missä vapaan tiekartaston ideaa on ryhdytty toteuttamaan itävaltalaisvoimin.
Jos tähän asti kartat ovat olleet suljettuja ja sovellutuksetkin usein huonoja, niin jatkossa mahdollisuudet uusille, ilmaiskarttaa hyödyntäville palveluille ovat aivan rajattomat. "On paljon ideoita ja voisi tehdä vaikka mitä, jos olisi avoimet kartat käytössä", Valo uskoo.
Ensin koko laaja Suomi on kuitenkin nostettava yhteisvoimin maailmankartalle. "Se vie varmaan 10 tai 20 vuotta", Valo arvelee.
