Hammaslääkäripula vaikeuttaa edelleen hoitotakuun toteutumista hammashoidossa. Yli puoli vuotta kiireettömään hammashoitoon jonottaneita oli tammikuussa noin 11 500. Määräajassa potilaat pystytään hoitamaan noin 80 prosentissa terveyskeskuksista.
Tilanne on kohentunut viime syksystä jonkin verran. Hoitotakuun toteuttamisessa on kuitenkin jatkuvia ongelmia edelleen 16 terveyskeskuksessa. Ajanvaraukseen pääsee välittömästi lähes kaikkialla kolmea terveyskeskusta lukuunottamatta. Suuhygienistin vastaanotolle hammaskaluston tarkempaan arviointiin pääsee alle kolmessa viikossa 68 prosentissa terveyskeskuksista.
Vaikka tilanne on yleensä kehittynyt parempaan suuntaan, paikoin tulevaisuus nähdään jopa nykyistä synkempänä. Vajaa kolmannes terveyskeskuksista ennusti hoitoon pääsyn vaikeutuvan entisestään syksyyn mennessä ja vain 13 prosenttia näki tulevaisuuden nykyhetkeä valoisampana.
Tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan muualla paitsi Satakunnan, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä. Näiden sairaanhoitopiirien kanssa joudutaan käymään vielä keskusteluja, katsoo kehittämispäällikkö Anne Nordblad sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Kipeiden hampaiden
kanssa ei jonoteta
Vaikka moni vielä on jonossa, kipeiden hampaiden kanssa ei kuitenkaan kenenkään pidä odotella kuukausikaupalla. Pitkissä järjestelyjonoissa on potilaita, joiden pahimmat ongelmat on hoidettu kuntoon, mutta suu kaipaisi vielä esimerkiksi hammaskiven poistoa tai pienten paikkojen uusimista, sanoo Nordblad.
Yli puolen vuoden jonoissa on myös suuri joukko potilaita, jotka haluavat hammaslääkärin tarkastuksen sen lisäksi, että suuhygienisti on jo tehnyt hoidon tarpeen arvioinnin. Monet ovat tottuneet siihen, että hampaat pitää kerran vuodessa katsastaa.
Yliopistoista ei valmistu
riittävästi hammaslääkäreitä
Peräti kaksi kolmasosaa terveyskeskuksista ilmoitti kärsivänsä henkilöstöpulasta. Kyseessä on peruspalveluministeri Liisa Hyssälän mukaan todellinen ongelma, sillä viime syksyisen selvityksen mukaan Suomessa onkin noin 265 hammaslääkärin vaje.
Hyssälän mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on jo esittänyt opetusministeriölle hammaslääkärikoulutuksen lisäämistä, koska Turun ja Oulun yliopistot eivät ole pystyneet kouluttamaan riittävästi hammaslääkäreitä.
- Joka vuosi valmistuu vajaita kursseja, vaikka tarve on kasvanut, sanoo Hyssälä.
Hyssälä on kuitenkin tyytyväinen siihen, että hampaitaan voivat nyt hoitaa myös ne, joilla aiemmin ei ollut varaa käydä yksityishammaslääkärissä. Suomessahan väestöryhmien väliset terveyserot ovat olleet erityisen suuria juuri suun terveydessä.
Hyvähampaisten tarkastuksia
monin paikoin harvennettu
Hoitotakuun toteutumiseen on pyritty monin keinoin. Kehittämällä työnjakoa suuhygienistien ja hammaslääkärien välillä on pystytty osin paikkaamaan hammaslääkärivajetta. Aikuispotilaiden hoitoa on voitu lisätä, kun hyvähampaisten nuorten tarkastuksia on harvennettu.
Ajanvarausta keskittämällä on monin paikoin pystytty turvaamaan välitön yhteydensaanti arkisin. Esimerkiksi Turussa on erikseen hoidon tarpeen arviointipiste. Varsinaiset vastaanottohuoneet on voitu rauhoittaa kokonaan puhelinliikenteeltä.
Hammashoidon kela-korvauksen korottamista on usein kaivattu avittamaan hoitotakuun toteutumista. Tämäkin asia on pohdinnassa laajemman sairausvakuutuksen kokonaisselvityksen yhteydessä.