Kaksi suojapukuun verhoutunutta miestä pujahtaa pyöreästä luukusta savukaasukanavaan. Kanavan pohja häämöttää metrejä alempana, ja miehet liikkuvat vain kapean reunuksen varassa. Hetken päästä Nyqvistin veljekset, Mikael ja Jan, ovat värkänneet turvallisen telineen kanavan paikkaajia varten.
Telineitä tarvittiin kilometritolkulla Stora Enson tehtailla tällä viikolla. Sellu-, paperi ja kemiantehtaiden normaalitoiminta ajettiin alas huoltotöiden ajaksi.
"Kai tämä ihan tavallista hommaa on", kokkolalainen Jan Nyqvist vähättelee hurjanoloista työtään.
Nyqvistien jälkeen kanavaan sukeltaa Hannu Tervo. Tervo paikkaa kanavan syöpymiä pellillä. "No ei tämä nyt ihan tavallista ole", mekaniikka-asentaja Tervo myöntää.
Harvat huoltovälit
Yhteensä seisokin aikana tehtailla on töissä melkein tuhat ulkopuolista. Tuotantojohtaja Raimo Suominen kertoo, että töihin on haalittu kaikki lähialueiden konepajat, eikä sekään riitä. "Kemistä, Torniosta ja Raahesta on työntekijöitä. Lisäksi heitä tulee isojen laitetoimittajien, Andrizin ja Metson, kautta. Työntekijät ovat suurimmaksi osaksi suomalaisia", Suominen selvittää.
Rantsilalainen Hannu Tervo tekee huoltotöissä pitkää päivää, joten kotiin on illan päätteeksi turha lähteä ajelemaan. Majoitus Oulussa on järjestetty. Työntekijöitä yöpyy hotelleissa, muun muassa Vihiluodossa. Reissutyöläiset pitävät myös asuntovaunuelämästä.
Stora Enson tehtaiden seisokit ovat harventuneet, kun töitä tehdään jouluna ja juhannuksenakin. Nykyään noin puolentoista vuoden välein pidettävät tauot vaativat tarkkaa etukäteissuunnittelua. Tätäkin seisokkia on suunniteltu jo yli vuosi. Seuraavaa seisokkia on kaavailtu vuoden 2010 keväälle.
Silti on aina yllätys, mitä tehtaan koneiden syövereistä paljastuu, kun tuotanto ajetaan alas. "Vasta kun päälaitteet on tyhjennetty ja pesty, pääsemme katsomaan, onko laitteissa vikoja ja minkälaisia", Raimo Suominen kertoo.
Esimerkiksi soodakattilan seinästä uusitaan tällä viikolla tietty osa. Korjauksista päätettiin edellisessä seisokissa. Erilaisten osien toimitusajat ovat pitkiä, eikä kaikkia vaurioita voida korjata saman tien. "Sen arviointiin, kestääkö laite vielä seuraavaan seisokkiin, tarvitaan osaamista ja ammattitaitoa", Suominen sanoo. Hän vaikuttaa luottavan työvoimaan kuin muuriin.
"Meillä on omaakin työvoimaa, joka pystyy osallistumaan huoltotoimiin. Sellaiseen erikoisosaamiseen, jota meillä ei ole, on olemassa erikoistuneita alihankkijoita." Alihankkijoita työmaalla onkin viitisenkymmentä.
Alihankkijoiden palveluksessa ovat myös Inspectan miehet, jotka tarkastavat työn ja materiaalien laatua. Viime aikoina ydinvoimalatyömaan epäselvyyksien takia tapetilla olleet hitsisaumat ovat Stora Enson tehtaallakin luupin alla. "Nämä ovat kunnon hitsareita", Suominen vakuuttaa soodakattilan seinien saadessa uutta pintaa.
Soodakattila on tehtaan kallein osa. Vuonna 1988 käyttöön otetun kattilan pohja on jo kertaalleen uusittu. Kattilassa poltetaan sellunkeitossa kuidusta erotettu puun sideaine. Poltossa syntyy höyryä, joka muutetaan sähköksi.
Soodakattilan katolta 82 metrin korkeudesta on avarat näkymät ympäri laakeaa Oulun seutua. Enimmäkseen katolta näkyy metsää, mikä toki Stora Enson toimintaan sopii.
300 tukkirekallista puuta
Puukasat tehtaan alueella näyttävät korkeuksista tulitikkupinoilta, vaikka todellisuudessa pyöreää puuta lojuu pihalla 15 000-20 000 kiintokuutiota. "Yhdessä tukkirekassa on noin 50 kiintokuutiota puuta", Suominen vertaa.
Puuta otetaan vastaan koko viikon ajan, vaikka myös kuorinta ja haketus on seisahtunut. "Varaudumme jo syksyn kelirikkokauteen. Viime vuonna metsätiet jäätyivät ajokelpoisiksi vasta tammikuussa", Suominen harmittelee lauhoja kelejä.
Paperitehdas käynnistyi uudelleen perjantaina, sellutehtaalla tuotanto alkaa taas sunnuntaina.