"Viljelyyn pyritään saamaan vaihtoehtoisia kasveja, koska viljan markkinatilanne on heikko. Yksipuolinen viljanviljely heikentää maan rakennetta ja lisää viljojen kasvitautiriskiä. Kun viljelykierrossa on muitakin kasveja, paranee satotaso, kasvustot ovat terveempiä ja maarakenne pysyy hyvänä", sanoo ProAgrian erikoiskasvinviljelyagrologi Sirkku Koskela.
Pohjois-Suomessa erikoisempia peltoviljelykasveja ovat kumina, rypsi, ruokohelpi ja tattari. Näistä tattarin osuus on pienin, vain muutamia hehtaareja koko Pohjois-Pohjanmaalla.
Pinta-alaltaan yleisimpiä ovat rypsi, kumina ja ruokohelpi.
"Tilastojen mukaan pellavan viljelyalat ovat laskussa", Koskela sanoo. Viljelijöitä uusien kasvien kokeilemiseen rohkaisee muun muassa tukipolitiikka. "Tuet ovat yksi syy, sillä tottakai viljelijä haluaa maksimoida tulonsa. Jos markkinat ovat lisäksi kohdallaan, herkästi siirrytään viljelemään vaihtoehtoisia kasveja. Perimmäiset syyt viljelyyn ovat kuitenkin jossain muualla kuin saatavissa tuissa."
Koska kumina luetaan ympäristötuessa yksivuotisiin puutarhakasveihin, on sillä korkeampi ympäristötuki kuin peltokasveilla. Tänä vuonna kuminalle maksettava kokonaistukimäärä on noin 300 euroa hehtaarilta korkeampi kuin esimerkiksi ohralle maksettava tuki.
Ruokohelven ja rypsin tuki puolestaan on muutamia kymmeniä euroja korkeampi kuin ohran tuki.
Suomessa viljellään myös spelttiä, lähinnä luomutiloilla. Pellavan viljely taas on keskittynyt Etelä-Suomeen, jossa on lähinnä öljypellavaa. Kuitupellavan viljelijöitä on Etelä-Pohjanmaalla.
Kumina lähes
kokonaan ulkomaille
Suomessa kuminalla on muutamia ostajia, jotka tekevät viljelysopimuksia tuottajien kanssa. Kuminasta valtaosa menee vientiin.
"Kuminan viljely ei varsinaisesti edellytä viljelysopimusta, mutta ei kukaan viljele kasvia, jos ei tiedä saako sadon myytyä", perustelee Koskela.
Suurimmaksi osaksi kuminan viljely on keskittynyt kasvinviljelytiloille. Kuminaa käytetään leipien ja juomien maustamiseen sekä eines- ja makkarateollisuudessa.
Ruokohelveä taas käytetään energian tuottamiseen. "Ruokohelveä ostaa muun muassa Vapo. Viljelysopimuksia tekevät myös monet paikalliset energiayhtiöt ja polttolaitokset", Sirkku Koskela kertoo.