Työvoimakustannukset ja teollisuuden palkat ovat tilastovertailujen mukaan Suomessa korkeammat kuin EU-maissa keskimäärin. Myös teollisuuden säännöllinen työaika on EU-maiden lyhyimpiä.
Sen sijaan Suomen yleinen palkkataso vastaa vertailun mukaan EU:n keskitasoa.
Teollisuuden ja työnantajien TT:n kokoamat tiedot kansainvälisistä palkkavertailuista osoittavat, että palkat ja työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa viimeisten 20 vuoden ajan selvästi enemmän kuin EU-maissa keskimäärin.
Tehdyn työn kokonaispalkka on TT:n lukujen mukaan EU-maiden korkeimpia.
Suomalaisten ostovoimaa heikentää kuitenkin korkea verotus ja hintataso. Matala- ja keskituloisten verotus on EU-maiden keskitasoa, mutta hyvätuloisten verotus ankarimmasta päästä.
Vertailujen perusteella työn tuottavuus on Suomessa lähellä EU-maiden keskitasoa. Hyvän tuottavuuskehityksen ansiosta teollisuuden kustannuskilpailukyky on kuitenkin hyvä ja bruttokansantuote EU:n keskitasoa. Työn tuottavuudessa Suomi oli vuonna 1999 kahdeksas 13 EU-maan vertailussa.
Työnantajajärjestöjen arvostelu pohjoismaisen solidaarisen palkkapolitiikan aiheuttamista liian pienistä palkkaeroista saa tilastoista tukea. Myöskään tulonjaossa ei vertailujen mukaan ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
TT:n kokoamat luvut perustuvat lukuisten keskeisten kansainvälisten instituutioiden ja tutkimuslaitosten tilastoihin. TT:ssä muistutetaan, että eri maiden tilastot eivät useinkaan ole vertailukelpoisia, minkä vuoksi ne vaativat tarkempaa arviointia.
Suuri osa materiaalista on peräisin pohjoismaisten ja Saksan vastaavien järjestöjen sekä työnantajia koko EU:ssa edustavan Unicen kokoamista vertailuista.
Lyhyt työaika lisää työvoimakustannuksia
Etenkin teollisuuden palkkataso on TT:n lukujen valossa vähintään EU:n keskitasoa. Tehdyn työtunnin kokonaispalkka on korkeampi vain Saksassa ja Tanskassa.
Palkkojen ohella kustannuksia aiheuttavat suhteellisen lyhyt tehty työaika ja palkalliset vapaat. Sen sijaan vaativissa tehtävissä toimivat suomalaiset ovat eurooppalaisia kollegojaan huonommassa asemassa.
Teollisuuden työvoimakustannusten arvioidaan olevan tehtyä työtuntia kohti EU-maiden neljänneksi korkeimmat. Vuonna 1980 Suomen sijoitus oli kahdeksas. TT.ssa korostetaan kuitenkin työvoimakustannuksia koskevien vertailujen olevan epävarmoja.
Myös nimellispalkat ovat käytettyjen vertailujen mukaan nousseet viimeisten vuosikymmenten ajan selvästi enemmän kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Inflaatio on kuitenkin syönyt palkansaajien ostovoimaa.
Suomen hintataso huippuluokkaa
Suomen ja muiden Pohjoismaiden pienet palkkaerot ovat selvästi pienemmät kuin muissa EU-maissa. Eri palkansaajaryhmien mm. kaupan, kuntien ja valtion henkilöstön väliset palkkasuhteet ovat selvitysten mukaan pysyneet pääosin muuttumattomina vuosikymmenien ajan.
Verotus on Suomessa ankarampaa kuin useimmissa EU-maissa. Muualla maksetaan kuitenkin enemmän sosiaaliturvaan liittyviä maksuja.
Matalatuloisen verotus on Suomessa lähellä keskitasoa, mutta keski- ja korkeatuloisen verotus kovempaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Verotuksen vuoksi nettoansiot eivät yllä EU:n keskitasolle.
Suomalaisen palkansaajan ostovoimaa syö myös korkea hintataso. Yksityisen kulutuksen hintataso oli OECD:n vertailun mukaan Suomessa EU-maista kolmanneksi korkein. Tilanne on kuitenkin parantunut laman jälkeen. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot ovat kohonneet vuosina 1994–2002 yhteensä 30 prosenttia.
Teollisuudessa säännöllisen työajan pituus on TT:n tilastojen mukaan EU-maiden lyhyimpiä. Kun Ranskan työajan lyhennys sekä Pohjoismaiden lisävapaapäivät vuonna 2001 otetaan huomioon, teollisuuden säännöllinen vuosityöaika oli Suomessa TT:n arvion mukaan EU:n kuudenneksi lyhyin.
Toteutuneen työajan vertailuun ei luotettavia tietoja ole saatu, mutta TT arvelee senkin olevan EU:n lyhyimpiä.