Kahdesta merkittävästä EU-maasta on alkanut kuulua ministeritason kommentteja, joilla vastustetaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välistä vapaakauppasopimusta TTIP:tä.
Saksan talousministeri Sigmar Gabriel yllätti viime sunnuntaina kertomalla, että neuvottelut TTIP-sopimuksesta ovat epäonnistuneet. Muutama päivä myöhemmin Ranskan kauppaministeri Matthias Fekl vaati neuvottelujen lopettamista.
EU-komissio on kieltänyt väitteet neuvotteluiden epäonnistumisesta, mutta TTIP:n vastainen purnaus on lähtenyt vyörymään.
Kahden ministerin puheet kuvastavat, kuinka TTIP-neuvottelut ovat riippuvaisia molempien sopimuskumppaneiden yleisestä ilmapiiristä. Asenneilmasto Euroopassa ei tunnu suosivan isojen valtiotahojen tekemää kauppasopimusta. Suuren yleisön poliittinen tuki on epävarmaa.
Näkymä on sumentunut myös presidentinvaaleihin valmistautuvassa Yhdysvalloissa.
Republikaanien ehdokas Donald Trump on toistanut, etteivät vapaakauppasopimukset aja amerikkalaisten etua ja että niistä olisi päästävä eroon. Trump pitää Yhdysvaltojen joutumista ulkomaiseen kauppakilpailuun tuhoisana.
Demokraattien ehdokas Hillary Clinton tuntee TTIP:n pitemmän aikavälin hyödyt ja haitat kokematonta Trumpia paremmin, mutta hänkin on ollut poikkeuksellisen harvasanainen sopimuksesta.
Kansainvälisen kaupan vapauttaminen ei vetoa äänestäjiin, vaikka se voisi lisätä talouskasvua.
TTIP tarkoittaa transatlanttista kauppa- ja investointisopimusta, jolla on tarkoitus edistää Pohjois-Amerikan ja Euroopan välistä kauppaa. Neuvotteluja on käyty useampi vuosi.
Vapauttaminen tapahtuisi muun muassa purkamalla tullimuureja, sallimalla kilpailutus sekä vähentämällä sääntelyä ja muita kaupan esteitä.
Suomen kaltaisille pienille talousalueille TTIP voisi olla mahdollisuus, kun suomalaisyritykset saisivat osallistua esimerkiksi julkisiin tarjouskilpailutuksiin Yhdysvalloissa.
Sopimuksessa on nähty uhkana – eikä aivan vailla perustetta – investointisuoja ja riidanratkaisujärjestelmä. Eurooppalaisin silmin malli tuntuu suosivan amerikkalaisia suuryrityksiä jopa kansallisen päätöksenteon kustannuksella.
Loppuvuosi näyttää, mihin TTIP etenee. EU:n pääneuvottelija, kauppakomissaari Cecilia Malmström on vakuuttanut, että neuvottelut jatkuvat suunnitellusti.
Tästä huolimatta sopimusta ei saada valmiiksi alkuperäisen aikataulun mukaisesti presidentti Barack Obaman kaudella. Vaikka komento Valkoisessa talossa on ensi tammikuussa toinen, neuvotteluja tuskin lopetetaan. Niissä palataan pari piirua taaksepäin.
Toteutuessaan sopimus synnyttäisi maailman suurimman talousalueen. EU:ssa ja Yhdysvalloissa kansantuote voisi kasvaa 90–120 miljardia euroa vuodessa. Sellaista mahdollisuutta ei kannata heittää noin vain hukkaan.