Teollisuus ja työnantajat TT vaatii uutta hallitusta alentamaan sekä palkkaverotusta että yritysverotusta, oli hallituksen kokoonpano millainen tahansa.
Syynä TT:n huoleen on, että jopa Ruotsi on lähtenyt mukaan eurooppalaisen veronalennuskilpailuun. Virossa yritysveroa ei ole lainkaan ja maan vetovoima yritysten keskuudessa kasvaa, kun Virosta tulee vuoden kuluttua vappuna EU:n jäsenmaa.
Ruotsin yhteisöverokanta on 28 prosenttia eli se on vain yhden prosenttiyksikön alempi kuin Suomessa. Ruotsi on kuitenkin ottamassa käyttöön ensi kesästä lähtien osakkeiden luovutusvoitoissa täyden verovapauden.
"Lasse Arvelan verotyöryhmän esitys ei enää riitä, vaan Suomessakin pitää ottaa käyttöön yritysmyynteihin liittyvä myyntivoittojen verovapaus", esittää TT:n johtaja Tero Honkavaara.
Hän myöntää, että suomalaisyritysten kansainvälinen verokilpailukyky oli hyvä vielä 1995, jolloin yhteisöverokanta oli 25 prosenttia. Sen jälkeen Suomi on nostanut oman yhteisöveronsa 29 prosenttiin.
"Samaan aikaan muut maat ovat alentaneet yritysverojaan ja Suomen verokilpailukyky on kutistunut miltei olemattomiin", painottaa Honkavaara.
Tilintarkastusyhteisö KPMG on laskenut, että yhteisöveroissa Suomi on menettänyt kilpailukykyään yli 11 prosenttiyksikköä vuoden 1995 jälkeen.
Irlanti on tekemässä omassa yhteisöverossaan pohjat, sillä se aikoo laskea veron nykyisestä 16 prosentista 12,5 prosenttiin.
Tulevista EU:n jäsenmaista myös Puola on rukkaamassa yritysverojaan alaspäin.
TT esittää, että uusi hallitus laskee Suomen yhteisöverokannan takaisin 25 prosenttiin.
Palkkaveroihin
myös alennuksia
TT muistuttaa, että yritysverotuksen keventämisen kanssa myös ansiotulojen verotusta pitää edelleenkin keventää. "Suomen kovempi verotus ei ole vain keski- ja suurituloisten ongelma, sillä verotus on meillä kovempaa jo 18 000 euron vuosiansioista ylöspäin", sanoo Honkavaara.
Hän huomauttaa, että jopa kovana verottajana pidetty Belgia alentaa ylimmän marginaaliveronsa 42 prosenttiin vuoden 2005 alusta.
Saksa on äskettäin esittänyt useammalle vuodelle ajoittuvan veronkevennysohjelman, jossa ansiotulojen verotus kevenee ja ylin marginaaliveroprosentti lasketaan 42 prosenttiin vuoteen 2005 mennessä.
TT:n vt. toimitusjohtaja Tarmo Korpela sanoo, että Suomen veropakettia ei tarvitse toteuttaa yhdessä yössä, vaan seuraavalla hallituskaudella eli neljässä vuodessa.
Korpelan mukaan talouskasvun vauhdittaminen ja työllisyysasteen nosto vaativat veronkevennyksiä, jotta työn tekeminen ja teettäminen tulevat entistä houkuttelevammiksi.
"Kansainvälinen verokilpailu ei ole kadonnut mihinkään, vaikka eräät maat ovatkin talousvaikeuksissa. Erityisen huolestuttavaa on Suomi-Ruotsi-ottelu, jossa naapurimaa ottaa rohkeampia askeleita kuin Suomi. Jos Suomi ei tee mitään, niin maiden välisissä yritysjärjestelyissä me emme ehkä enää pysty pitämään pääkonttoreita Suomessa", Korpela varoittaa.
Jos Suomi pitää Korpelan mukaan tiukasti kiinni kireästä yritys- ja henkilöverotuksestaan, on kasvava riski, että yrityksiä muuttaa ulkomaille ja niiden mukana myös osaavia suomalaisia.