Mihin ihmiskunnan on sitten ensimmäiseksi varauduttava uhkakuvien vuoksi?
"Jos Grönlannin jäätikkö sulaa tuollaista vauhtia olisi kiireellisesti ryhdyttävä miettimään mahdollisen tsunamin uhkaa. Grönlannissa tapahtuu jo nyt aika ajoin viiden Richterin suuruisia maanjäristyksiä. Aika pian siellä on jäämassojen keventyessä odotettavissa 6--7 Richterin järistyksiä. Grönlannin mannerjalustalla on irtaimia sedimenttejä. Siellä voimakas järistys synnyttäisi niin suuria maanvyörymiä, että vaaralliset tsunamit olisivat mahdollisia."
"Eurooppa ja Amerikka ovat niin lähellä, että niissä olisi ryhdyttävä miettimään rannikoille rakennettujen ydinvoimaloiden jäähdytys- ja jätealtaiden turvallisuutta. Mahdollisen tsunamin iskiessä jäähdytyslaitteistojen voimansaanti on voi olla vaarassa ja toisaalta vesimassojen vetäytyessä takaisin merelle voi veden mukana vyöryvä maa-aines tukkia jäähdytysputkistot", Isomäki kuvailee kauhunäkymiä.
"Toinen tärkeä asia on, että ei voida tyytyä passiivisesti sopeutumaan merenpinnan kymmenien metrien nousuun. Lämpeneminen on pysäytettävä. Kasvihuonekaasupäästöjä on toisaalta vähennettävä ja samalla myös hiilidioksidia on pyrittävä ottamaan talteen."
"Hiilen sitominen on mahdollista ja turvallista erilaisilla biologisilla prosesseilla. Yksikertaisimpiin kuuluu metsien kasvatus. Tropiikissa voidaan turvautua vaikkapa suuriksi kasvaviin "apinanleipäpuihin", jotka tuottavat samalla ruokaa, kun sitovat suuria määriä hiiltä."
Länsi-Siperian ikiroutakerros on alkanut jo sulaa, mikä taas muistuttaa Isomäen mukaan siitä, että ihmiskunnan olisi pyrittävä lisäämään maapallon heijastuvuutta lämpenemisen torjumiseksi.
"Tähän voidaan päästä suosimalla lehtipuita pohjoisilla alueilla."
Koivu on lehdetön talvella, jolloin valkoinen maa pääsee heijastamaan valon takaisin avaruuteen toisin kuin tiheän ja tumman kuusimetsän alta.