Kehityspankit, EU ja YK ovat luvanneet yli 3 miljardia dollaria Kaakkois-Aasian jälleenrakennustyöhön, kävi ilmi Finpron ensimmäisessä yrityksille järjestämässä jälleenrakennusseminaarissa torstaina Helsingissä.
Seminaariin osallistui noin 50 suomalaisyritystä ja luennoitsijat edustivat Maailmanpankkia, Euroopan Investointipankkia sekä YK:n katastrofijärjestöjä sekä Finpron asiantuntijoita.
Rahoituslaitokset ovat luvanneet tuhoalueen valtioille apua ja lainaa n. 3 miljardia dollaria, yksittäiset valtiot ja kansalaisjärjestöt ovat luvanneet myös suunnilleen saman verran. Rahavaroista suurin osa, arviolta noin 60 %, tulee kohdistumaan Indonesian alueelle, 30 % Sri Lankaan ja loppuosa Intiaan ja Thaimaahan.
Finpro on valmis auttamaan yrityksiä jälleenrakennustyön organisoinnissa, vakuutti Finpro ry:n toimitusjohtaja Tapani Kaskeala seminaarin avauspuheenvuorossaan. Kun suunnitelmat konkretisoituvat, selkiytyy myös se mihin projekteihin suomalaiset yritykset voivat osallistua. Todennäköisesti kilpailu tulee olemaan erittäin tiukkaa, sillä jo alustaviin jälleenrakentamisneuvotteluihin Thaimaassa osallistui edustajia yli 50 maasta.
Kehityspankkien rahastot avainasemassa
Maailmanpankki ja Aasian kehityspankki ovat avainasemassa jällenrakentamisen rahoittamisessa. Ne, samoin kuin Euroopan Investointipankki, perustavat todennäköisesti rahastoja, jotka kohdennetaan eri valtioille ja erilaisiin tarkoituksiin. Nämä rahastot toimivat läheisessä yhteistyössä maiden hallitusten kanssa. Euroopan investointipankki on tehnyt yhteistyösopimuksen EU:n kanssa varojen kohdentamisesta alueille.
"Painopiste tulee olemaan infrastruktuurihankkeissa, joihin on varattu Euroopan Investointipankin rahaa yhteensä noin 1 miljardin euron verran", sanoi varapääjohtaja Sauli Niinistö.
YK tukee alueiden pitkäjänteistä kehitystä
Kirsi Madi YK:n Humanitäärisen avun yksiköstä kertoi, että YK on antanut osan varoistaan hätäapuna ja nyt on siirrytty noin kaksi vuotta kestävään toipumisvaiheeseen. Kakkosvaihe tukee kaikin tavoin alueen pitkän aikavälin kehitystä, jolla pyritään vähentämään mahdollisten tulevien katastrofien vaikutuksia. On vielä avoinna, miten YK tulee toimimaan perustettavien rahastojen kautta. Toisena vaihtoehtona on toimia suoraan eri avuntarvitsija-maiden hallitusten kautta, jotka sitten hankkivat yrityksiltä tarvittavat tuotteet ja palvelut.
YK:lla ei ole tsunamia varten erityiskanavia, vaan kaikki hankinnat hoidetaan vakiintuneita YK:n hankintakanavia myöten. Yritysten kannattaa siis solmia pitkällä tähtäimellä toimivat suhteet näihin kanaviin. Seminaarissa ScanWater Oy kertoi pitkäaikaisesta kokemuksestaan toimimisesta YK:n hankintajärjestöjen kanssa.
Suomalaisilla tarjota osaamista, mutta kilpailu on kovaa
Suomalaiset ovat esittäneet kiinnostuksensa mm. katastrofien varoitusjärjestelmien rakentamiseen. Suomessa on alan hyvää osaamista, joten meillä pitäisi olla mahdollisuuksia ainakin osatoimituksiin järjestelmiä rakennettaessa. Thaimaan Phuketissa pidetyssä valmistelevassa kokouksessa ei päästy sopimukseen yhteisestä järjestelmästä, vaan kukin maa halusi alueelleen oman varoitusjärjestelmänsä. Näiden lisäksi tarvittaneen siis vielä aluekeskus, joka koordinoi maakohtaisia järjestelmiä.
Alueita ei ole tarkoitus rakentaa vain entiselleen, vaan parantaa tasoa entisestään. Tämä merkitsee mm. energian saannin turvaamista, teiden, logistiikan ja muun infrastruktuurin kehittämistä, puhtaan veden, sanitaation, jätehuollon ja terveydenhuollon kehittämistä (mm. sairaalat, ambulanssit, lääkkeet, rokotteet jne.), maatalouden ja kalastuksen elvyttämistä sekä liike-elämän ja hallinnonalojen konsultointia.