Tshetsheniassa on käyty julmaa sotaa ainakin kymmenen vuotta, parhaillaan jatkuvaa toista sotaakin neljättä vuotta. Maan pääkaupunki Groznyi on pommitettu rauniokasaksi, ihmisiä teurastettu ja kidutettu. Venäjän silmissä kysymys on kapinasta ja terrorismista. Tshetsheenit taas uskovat käyneensä vapaustaistelua.
Kaksi julmaa sotaa on ajanut kansan apatiaan. Parempi elämä vasallina Moskovan alaisuudessa kuin alituisessa sodassa. Siksi kovin suurena ihmettelyn aiheena ei voi pitää, että tshetsheenit hyväksyivät uuden perustuslain suurella enemmistöllä. Moskovan mukaan kansanäänestykseen osallistui 80 prosenttia äänioikeutetusta. Osa heistä oli kuitenkin venäläisiä miehittäjiä. Uuden perustuslain, lain presidentinvaaleista ja parlamenttivaaleista hyväksyi noin 96 prosenttia äänestäjistä.
Äänestyksen tulos oli odotettu. Venäjän miehitys on niin tiukkaa, että jo se painosti kansalaisia äänestämään miehittäjän tahdon mukaisesti. Toisaalta ihmiset haluavat vain rauhaa, jota heille luvattiin kansanäänestyksen jälkeen. Maa saa itsehallinnon, mutta jää yhä Venäjän liittovaltion osaksi.
Venäjän keskusvalta on nyt saanut virallisen tuen uudelle yritykselle luoda Tshetsheniaan järjestäytynyt ja laillinen meno. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä toiveikkaita kuin Kreml. Monet kansanäänestyksen arvostelijat ovat pitäneet äänestystä ennenaikaisena ja arvelleet, ettei tällä tavalla Tshetshenian ongelmia saada ratkaistuksi. Vastustajat pitävätkin kansanäänestystä Venäjän johdon yrityksenä lannistaa kansan itsenäisyyspyrkimykset.
Uusi perustuslaki on pääosiltaan Venäjän perustuslain kopio. Jatkossa ristiriitoja voi syntyä siitä, ettei se vastaa Tshetshenian oloja eikä sisällä selkeitä määräyksiä vallanjaosta Moskovan ja Tshetshenian paikallishallinnon välillä. Arvostelijoiden mukaan vallan keskittäminen presidentille ei onnistu. Hallinto toimii vain, jos klaanien edustajille annetaan mahdollisuus tehdä yhteisiä päätöksiä. Tätä uusi presidentinvaltainen perustuslaki ei takaa.
Tshetshenian uudeksi presidentiksi veikkaillaan Ahmad Kadyrovia, jonka Moskova on nimittänyt maan johtoon. Hän on hyvin ristiriitainen henkilö, jolla ei liene väestön keskuudessa kovin suurta kannatusta. Presidentiksi vaaleilla 1997 valittua Aslan Mashadovia Kreml taas pitää kapinallisena, jonka kanssa ei neuvotella.
Moskova toivoo, että kaikki sujuisi hyvin. Tshetshenian kansa haluaa rauhaa ja loppua ihmisoikeuksien loukkauksille. Jos sota jatkuu, kuten olettaa voi, ollaan jälleen alkupisteessä.
paakirjoitus@kaleva.fi