Toivomme terveitä lapsia ja sitä, että itse olisi terve, sanoo ukrainalainen opiskelija Julia Vitvitskaja, 22.
Hän oli kaksivuotias, kun Tshernobylin ydinkatastrofi tapahtui 160 kilometrin päässä hänen kotikaupungistaan Zhitomiristä. Siellä hän myös varttui.
1990-luvun alussa neuvostojohdon päätöksellä Zhitomirkin luokiteltiin säteilyn saastuttamaksi alueeksi. Juliasta tuli "Tshernobylin lapsi", kuten säteilylle alttiiksi joutuneita lapsia kutsutaan.
Pikkulapsena häntä vaivasivat haavat. Kivuliaista haavoista vuosi väliin verta niin kovasti, että lääkäri harkitsi verensiirtoa. Kilpirauhanen laajentui.
--Minulla oli kimppu sairauksia. Pikkuveli on terve, Julia summaa.
Tulevaisuus askarruttaa, vaikka hän yrittää olla pohtimatta sitä liiaksi ja pitää sen sijaan huolta terveydestään.
--Tilastot pelottavat. Pelkäämme erityisesti rintasyöpää, Julia kertoo tyttökavereistaan. Kaveripiirissä kulkevat myös pelottavat tarinat keskenmenoista ja epämuodostuneena syntyneistä lapsista.
Julian mielestä onnettomuuden seurauksista ei kerrottu tarpeeksi alun pitäenkään: tavalliset lapset jäivät ulkoleikkeihin, kun puoluejohtajat lähettivät oman jälkikasvunsa heti turvaan kauemmas.
Joditabletteja ei jaettu ajallaan radioaktiivisen laskeuman alle jääneille. Jodi suojaa kilpirauhasta radioaktiiviselta jodilta, joka aiheuttaa syöpää.
Nytkään Julian mielestä ei tiedoteta tarpeeksi säteilyyn liittyvistä riskeistä.
Kuva 3: Julia Vitvitskaja varttui radioaktiivisen säteilyn saastuttamalla alueella Ukrainassa. Nuori kieltenopiskelija haaveilee toisestakin tutkinnosta, mutta se maksaisi tuhansia dollareita.