Pääkirjoitus

Tshek­ki­läi­nen um­pi­sol­mu

Kaksi toisilleen kiukkuisen vihamielistä poliittista leiriä, molemmilla tarkalleen yhtä paljon kansanedustajia. Mitä siitä seuraa, sitä kokeillaan parhaillaan Tshekissä.

Kaksi toisilleen kiukkuisen vihamielistä poliittista leiriä, molemmilla tarkalleen yhtä paljon kansanedustajia. Mitä siitä seuraa, sitä kokeillaan parhaillaan Tshekissä.

Matkailijoiden suosimien Prahan keskiaikaisten kujien taakse kätkeytyy eurooppalaisittain harvinaisen hankala poliittinen todellisuus. Tshekin kilpailevat poliitikot eivät yksinkertaisesti näytä tulevan toimeen keskenään. Vaaliväittelyt muuttuivat herkästi henkilökohtaiseksi panetteluksi, jossa ei sanoja säästelty. Erilaiset rikos- ja korruptiosyytteet sinkoilivat puolin ja toisin, ja nyrkkejäkin käytettiin puhujalavalla.

Saksan tyylinen suuri koalitio oikeiston ja vasemmiston päävoimien välillä olisi matemaattisesti helpoin tapa saada Tshekkiin aikaan enemmistöhallitus. Mutta vallitsevissa tunnelmissa taipuminen tällaiseen sovintoon on kovin kaukana, ja vielä kauempana olisi saada sellaista hallitusta mitenkään toimivaksi.

Sinänsä vaalituloksen viesti on selkeä. Oikeistolainen, Kansalaisdemokraattinen ODS-puolue nosti ääniosuuttaan roimasti. Vaalivoittajana ja suurimman puolueen edustajana sen johtajan Mirek Topolanekin kuuluu yrittää muodostaa hallitus.

Vielä ei tiedetä, kuinka Topolanek onnistuu yrityksessään. Edessä saattaa olla pitkä epäselvä ajanjakso, mahdollisesti jopa uudet vaalit. Missään tapauksessa Tshekin poliittiset olot eivät muutu hetkessä rauhallisiksi.

Vaalit toistavat maailmalla viime aikoina usein nähtyä kuviota, jossa äänestäjäkunta jakautuu kahteen likimain yhtä suureen leiriin. Näin on käynyt niin Saksan parlamenttivaaleissa kuin Yhdysvaltain ja Suomen presidentinvaaleissa. Mutta Tshekissä tähän poliittiseen perusjakoon tuntuu liittyvän vielä poliitikkojen poikkeuksellisen syvä keskinäinen epäluottamus. Se ei lupaa hyvää tulevaisuudelle.

Samalla vaalit merkitsivät vahvaa otetta Tshekin EU-kriittisille voimille, joita tähän asti on henkilöinyt ODS-puolueen riveistä noussut presidentti Vaclav Klaus. Hän on edellisen presidentin Vaclav Havelin arkkivihollinen.

Myös Puolassa on viimeaikaisten vaalien myötä vallassa unioniin epäilevästi suhtautuva johto. Itäisen Keski-Euroopan uudet tuulet voivat osoittautua EU:n kehityksen kannalta hankaliksi. Ajankohtaisempi ongelma silti on tällä hetkellä se, millainen oikein on Tshekin sisäinen kehitys.

Tshekki on oirehtinut jo pitkään siitä, että sen politiikassa kaikki ei ole kunnossa, ja umpikujaan vieneiden vaalien jälkeen tilanne tuskin äkkiä paranee.

paakirjoitus@kaleva.fi