Hieman alle puolet käräjäoikeuksissa laadituista lähestymiskieltohakemuksista johtaa kiellon määräämiseen, kertoo Turun Sanomat. Kielto jäi toissavuonna määräämättä reilut 1 600 kertaa, joista joka toisessa tapauksessa kieltoa hakenut luopui itse vaatimuksestaan.
Kynnys hakea lähestymiskieltoa on oikeuspsykologian dosentin Helinä Häkkänen-Nyholmin mukaan silti liian korkea. Kiellon määräämisen pelätään provosoivan vakavampaan väkivaltaan. Häkkänen-Nyholmin mukaan monet eivät myöskään usko kiellon menevän läpi.
Häkkänen-Nyholmin mukaan on vaikea arvioida, olisiko lähestymiskiellon avulla voitu ehkäistä viime aikojen kaltaisia perhesurmia. Tilastojen mukaan parisuhdetapoissa lähestymiskielto on ollut harvoin voimassa.
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden laamannin Erkki Hämäläisen mukaan lähestymiskielto on toimiva keino välttää vakavia konflikteja, mutta kieltoa haetaan usein liian lyhyen harkinnan jälkeen. Hakemusten määrä on kasvanut käräjäoikeuksissa lähes kolmanneksella yli 3 000:een vajaassa vuosikymmenessä.