Tieto siitä, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toiminnasta aloitetaan virkarikostutkinta, nosti heti kahdenlaisia reaktioita Atlantin takana.
Virkarikostutkinnasta ilmoitti Yhdysvaltain edustajainhuoneen demokraatteja edustava puhemies Nancy Pelosi, joka on ratkaisevassa roolissa myös tutkinnan aloittamisessa.
Tutkinnan perusteena on se, että Trumpin on väitetty painostaneen Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä tutkimaan demokraattien presidenttiehdokkuutta tavoittelevan Joe Bidenin ja tämän pojan Hunterin toimia.
Hunter Biden on ollut mukana ukrainalaisessa kaasuyhtiössä, jota on syytetty korruptiosta.
Pelosin mukaan Trump oli rikkonut perustuslakia, kun Trump oli yrittänyt saada Ukrainan presidentiltä apua vaalikampanjaansa. Trump on pyrkimässä toiselle presidenttikaudelle.
Asiantuntija-arvioiden mukaan vaikutusvaltainen Pelosi ei olisi käynnistänyt menettelyä, elleivät demokraatit uskoisi voittavansa tapausta valtakunnanoikeudessa tai vähintäänkin hyötyvänsä siitä ratkaisevan paljon poliittisesti.
Trumpia lähellä oleva Fox News taas uutisoi, että asia kaatuu demokraattien ja Bidenin päälle, kun keskustelu kääntyy siihen, että venäläinen oligarkki on palkannut Bidenin pojan.
Trump itse kommentoi virkarikostutkinnan aloittamista "noitavainoksi" ja arveli tutkinnan kääntyvän lopulta hänen edukseen.
Valtakunnanoikeus on kokoontunut Yhdysvalloissa vain kaksi kertaa. Vuonna 1864 Andrew Johnson ja vuonna 1998 Bill Clinton selvisivät siitä ilman tuomiota.
Richard Nixon erosi tehtävästään 1974 välttääkseen valtakunnanoikeuden Watergate-skandaalin vuoksi.
Demokraateilla on enemmistö kongressin edustajainhuoneen paikoista, mutta Trumpin puolue republikaanit hallitsee senaattia, joka varsinaisen oikeudenkäynnin järjestää.
Siksi valtakunnanoikeus voi olla Trumpin tapauksessa jäädä vain hartaaksi yritykseksi.
