Pääkirjoitus

Trumpin aseena on pelko

Donald Trumpin puhe hänen voitettuaan presidentinvaalit viime marraskuussa nosti hetkeksi toiveen siitä, että kampanjapuheet olivat kampanjapuheita.

Donald Trumpin puhe hänen voitettuaan presidentinvaalit viime marraskuussa nosti hetkeksi toiveen siitä, että kampanjapuheet olivat kampanjapuheita. Trump lupasi yhdistää maansa ja sen kansalaiset rodusta ja uskonnosta riippumatta ja toimia muiden kansakuntien kanssa reilusti:

”Etsimme yhteistä pohjaa, emme vihamielisyyttä. Kumppanuutta, emme konflikteja”, Trump sanoi.



Virkavalan jälkeen maailma on kuitenkin saanut nähdä presidentin, joka palasikin kampanjavaiheen räikeisiin linjanvetoihin. Ne lyövät korville Yhdysvaltain valtiollisia perusarvoja puhumattakaan kansainvälisistä sitoumuksista ja nimenomaan luovat vihamielisyyttä kansakuntien, kansanryhmien ja yksilöiden kesken, eivät yhdistä.

Meksikon vastaisen rajan muurisuunnitelma ja mieletön vaatimus, että muurin maksaisi Meksiko, on tulehduttanut Yhdysvaltain välit etelänaapuriinsa. Viime perjantaina päätetyt väliaikaiset maahantulokiellot seitsemän muslimienemmistöisen maan kansalaisille ja pakolaisille sekä Syyrian pakolaisille määräämättömäksi ajaksi olivat peloista voimansa ammentavaa politiikkaa, etenemistä yhä pitemmälle sameille vesille.



Erityisesti kansallisen turvallisuuden kohdalla päätösten pitäisi perustua koviin tosiasioihin. Ne kuitenkin osoittavat, että Trumpin päätösten pohja pettää. Yhdysvaltalaisen Cato-instituutin kokoamien lukujen mukaan supervalta on 15 viime vuoden aikana ottanut vastaan lähes 800 000 pakolaista, joista kokonaista kolme on ollut epäiltynä terrori-iskujen suunnittelusta.

Maahantulokiellossa ovat Iranin, Irakin, Syyrian, Libyan, Sudanin, Somalian ja Jemenin kansalaiset. Saman instituutin mukaan vuodesta 1975 alkaen yhdenkään Yhdysvaltain kansalaisen surma Yhdysvalloissa ei ole ollut listalle joutuneiden maiden kansalaisten tekemä.

Muutamat yhdysvaltalaisviestimet ovat nyt kiinnittäneet huomiota siihen, että Trumpin listalla taas ei ole niitä Lähi-idän maita, joissa hänellä itsellään on liiketoimintaa.

Yhdysvalloissa Trumpin päätökset ovat antaneet uutta elinvoimaa Trumpin arvostelijoille, joiden protestit varmasti jatkuvat. Perusteltu näkemys on, että maahantulokielloillaan presidentti itse vauhdittaa islamilaista terrorismia.



Muun maailman johtajien ei pidä enää seurata Trumpin toimia vaieten. On erinomaista, että presidentti Sauli Niinistö otti julkisesti kantaa maanantaina. Hän totesi yksiselitteisesti, että ihmisten leimaaminen syntyperän tai kansallisuuden mukaan on väärin.

Trumpilla on taskussaan äänestäjiensä valtakirja. Yhdysvaltain taloudella menee yhä hyvin. Trumpin suosiota mitataan kuitenkin toden teolla siinä vaiheessa, jos ja kun kansalaisten toimeentulon kohentamisen liittyvät lupaukset jäävät lunastamatta.

Sitä ennen Trump voi saada aikaan pitkäaikaisia vahinkoja kansainvälisessä politiikassa ja kaupassa. Keskinäisriippuvuuden maailmassa ne vahingot osuvat väkisin myös hänen omaan maahansa.