Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin kauppasuhteet vajosivat torstaina tähänastiseen aallonpohjaansa.
Presidentti Donald Trumpin päätös nostaa eurooppalaisen teräksen ja alumiinin tuontitulleja viilentää kauppasuhteet ja johtaa Euroopan unionin vastatoimiin. Maailmankaupalle suuntaa näyttävät EU ja USA ovat etenemässä hyvää vauhtia kohti kauppasotaa.
Teräksestä peritään Yhdysvalloissa perjantaista lähtien 25 prosentin ja alumiinista 10 prosentin tulli. Yksipuolinen ilmoitus ei lopulta tullut yllätyksenä.
Kauppakomissaari Cecilia Malmström kertoi jo viime viikolla, että EU:n tarjous keskustella kaupan esteiden purkamisesta ei ollut tyydyttänyt Yhdysvaltoja.
Euroopan unioni olisi ollut valmis tunnustelemaan, voitaisiinko teollisuustuotteiden kuten autojen kaupan esteitä purkaa tai WTO:n sääntöjä uudistaa. Myös energiayhteistyöstä olisi voitu EU-maiden mukaan keskustella.
Kauppaministeri Wilbur Ross kertoi AFP:n mukaan, että keskusteluissa ei päästy niin pitkälle, että Yhdysvallat olisi ollut valmis myöntämään EU:lle sen vaatiman pysyvän vapautuksen tullikorotuksista.
Euroopan unioni katsoi yksipuolista tulliuhkailua eri valossa.
- Läpi keskusteluiden Yhdysvallat on yrittänyt käyttää kaupparajoitusten uhkaa vipuvartena, jotta se saisi myönnytyksiä EU:lta. Tämä ei ole se tapa, jolla me teemme bisnestä, eikä varsinkaan pitkäaikaisten kumppanien, ystävien ja liittolaisten kesken, Malmström sanoi.
Vaikutus suomalaisiin epävarma
Tullikorotukset osuvat raskaasti teräsyhtiöihin, koska 25 prosentin korotus alkaa olla jo este kaupalle.
Metallinjalostajien toimitusjohtaja Kimmo Järvinen arvioi STT:lle, että suomalaisten teräsyhtiöiden vienti Yhdysvaltoihin saattaa tippua arvailujen mukaan jopa puoleen nykyisestä.
Etujärjestön mukaan SSAB:n, Outokummun ja Ovakon etuna on tosin se, että niiden terästuotteet ovat pitkälti erikoisteräksiä, joita ei valmisteta Yhdysvalloissa.
Teräsyhtiöiden huolena on, että maailmanmarkkinat häiriintyvät, ja Euroopan markkinoille virtaa sellaista terästä, joka normaalisti olisi viety Yhdysvaltoihin.
EU kaavailee tämän takia suojatoimena tuontikiintiöitä, jotka voitaisiin tarvittaessa ottaa käyttöön.
Alan etua ajava Järvinen toivoo, että komissio jatkaa mahdollisimman nopeasti neuvotteluita Yhdysvaltojen kanssa, vaikka se onkin kieltäytynyt neuvottelemasta "ase ohimolla". Näin Eurooppa seuraisi Kiinan esimerkkiä.
Vastatullit uhkaavat
Yhdysvallat on perustellut korotuksia kansallisella turvallisuudella, mutta EU ei niele selitystä. Päätöksessä on ennen kaikkea kyse oman teollisuuden suojaamisesta.
Euroopan unionilla on jo lista tuotteista, joille se asettaa näillä näkymin vastatulleja. Listalta löytyvät muun muassa Leviksen farkut ja Harley Davidsonin moottoripyörät.
EU on informoinut aikeistaan Maailman kauppajärjestöä WTO:ta, ja voi toteuttaa korotukset järjestön sääntöjen mukaan muutaman viikon kuluttua.
KauppakomissaariMalmströmin mukaan EU aikoo myös riitauttaa tullipäätöksen WTO:ssa, koska se on selvästi vastoin kansainvälisiä sääntöjä.
- Päivä on huono maailmankaupalle. Teimme kaikkemme, jotta olisimme välttäneet lopputuleman, komissaari sanoi.
Virolainen: Valmius vastatoimiin pikaisestikin
Ulkomaankauppaministeri Anne-Mari Virolaisen (kok.) mukaan EU harkitsee vielä, millä vastatoimilla se reagoi Yhdysvaltain tullipäätökseen. Virolainen pitää Yhdysvaltain tullipäätöstä erittäin valitettavana. Hänen mukaansa EU:lla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä vastatoimiin.
- Meillä on niihin täysi valmius pikaisestikin, Virolainen sanoo puhelimitse Pariisista.
Yhdysvaltain ilmoittamat tullikorotukset kohdistuvat 1,8 prosenttiin Suomen kokonaisviennistä Yhdysvaltoihin.
Virolainen uskoo, että Yhdysvallat peruu tullipäätöksen havaittuaan, miten vahingollista se on Yhdysvaltain yritysten kilpailukyvylle ja työllisyydelle.