Pentagonin yllätykseksi Trump valitsi annetuista vaihtoehdoista kaikkein rajuimman.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpilla oli Iran-iskussaan ja sen jälkeisessä uhossaan logiikka, mutta se tuskin toimii, kuten Trump aikoi. Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola STT:lle.
– Tarkoitus oli iskeä niin korkealle ja niin rajusti, että se laittaisi luun kurkkuun Iranin johdossa, Aaltola sanoo.
Trump valitsi rajuimman mahdollisimman keinon, jonka Yhdysvaltojen puolustusministeriö Pentagon hänelle esitteli. Taustalla oli Iran-mielisten mielenosoittajien hyökkäys Yhdysvaltojen suurlähetystöön uutenavuotena Bagdadissa Irakissa.
– Se oli yllätys Pentagonille, että Trump valitsi tämän rajuimman vaihtoehdon, Aaltola sanoo.
Rajuin keino oli vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qassem Suleimanin, Iranin kakkosjohtajan surmaaminen lennokki-iskussa Bagdadin lentokentällä Irakissa perjantaina.
Iranilla riittää USA:n kohteita, joihin iskeä
Aikaisemmat presidentit eivät ole turvautuneet näin järeisiin keinoihin.
– Ylipäätään poliittiseen johtoon kajoaminen on arkaluontoista kansainvälisessä politiikassa.
Iskulla Yhdysvallat yritti yksinkertaisesti kertoa, että Iranin kannattaa pitää näppinsä erossa Yhdysvaltojen intresseistä Lähi-idässä.
– Pahoin pelkään, että Trumpin logiikka ei toimi tehokkaasti, vaan Iranilla on kykyä, halua ja motivaatio vaikuttaa Yhdysvaltojen läsnäoloon erityisesti Syyriassa ja Irakissa.
Yhdysvalloilla on Syyriassa ja Irakissa Isisin vastainen operaatio.
– Yhdysvalloilla on laaja tukikohtien verkosto Iranin ympärillä. Iranilla on kohteita, joihin iskeä, mutta sen täytyy miettiä tosi tarkasti, mitkä seuraukset ovat, Aaltola sanoo.
Trump antoi osviittaa seurauksista uhittelemalla sunnuntaina Suomen aikaa Twitterissä, että Yhdysvallat on valmiina iskemään heti yhteensä 52 iranilaiseen kohteeseen, jos Iran hyökkää Yhdysvaltain kansalaisia tai maan omaisuutta vastaan.
Kohteiden määrä oli symbolinen: Trumpin mukaan kohteita on 52 vuosien 1979–81 panttivankikriisin muistoksi. Tuolloin Iranissa pidettiin panttivankeina 52:ta Yhdysvaltain diplomaattia ja lähetystötyöntekijää.
Vaalitulosta konflikti tuskin hetkauttaa
Iskun päätavoitteena oli Aaltolan mukaan statuskolaus, se ettei Iran uskaltaisi enää epävakauttaa Yhdysvaltojen intressejä Lähi-idässä. Iskulla on kuitenkin voinut olla myös sisäpoliittisia vaikuttimia. Marraskuussa ovat presidentinvaalit.
– Trump haluaa näyttää vahvalta sisäpoliittisesti ja kääntää huomiota pois senaatissa alkavista viraltapano-oikeudenkäyntiin liittyvistä toimenpiteistä.
Yhdysvaltojen läsnäolo Lähi-idässä vaikeutuu. Irakin parlamentti kehotti sunnuntaina maan hallitusta karkottamaan Yhdysvaltain johtaman liittouman sotilaat maasta. Jos Yhdysvallat vetäytyy, Trumpin voidaan katsoa epäonnistuneen Isisin vastaisessa työssään, Aaltola arvioi.
– Häntä koipien välissä lähteminen näyttää huonolta.
Vaalimenestykseen Iran-kriisillä ei kuitenkaan välttämättä ole vaikutuksia, Aaltola arvioi. Äänestyspäätökset tehdään identiteettien ja sisäpolitiikan pohjalta, ja asiat ehtivät unohtua ennen marraskuuta.
Lähi-idässä Aaltola arvioi tapahtuvan iskuja öljytankkereita ja Saudi-Arabiassa ehkä öljynjalostamoja kohtaan sekä Yhdysvaltojen vastaiskuja Iranissa.
– Mutta sellaisista laajamittaisista maajoukkojen siirroista, joita esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Iranin välinen sota vaatisi, ei ole merkkejä.