Yhdysvaltain sisäpolitiikkaa myötäilevä päätös tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi vain pahentaa muurilla jaetun kaupungin tulenarkaa tilannetta.
YK on toistuvasti patistanut pysymään kahden valtion mallin takana.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätös tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi ja siirtää Yhdysvaltain suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin on saanut odotetusti maailmalla ja erityisesti Lähi-idässä osakseen vastalauseiden ryöpyn. Suitsutusta ei ole tullut liioin Yhdysvaltain läntisiltä liittolaisilta tai EU:lta.
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) arvioi EU-linjausta noudattaen, että Jerusalemin asemasta Israelin ja palestiinalaisten pääkaupunkina voidaan sopia vasta osana rauhanratkaisua. Jerusalemin, joka on pyhä kaupunki niin kristityille, juutalaisille kuin muslimeillekin, asemasta voidaan siten neuvotella vain osana kahden valtion mallia.
Trumpin päätös on yksipuolinen ja kasvattaa juopaa Yhdysvaltain ja EU:n välillä. EU pelkääkin paluuta ”pimeämpiin aikoihin”. Perjantaina hätäkokouksen pitävä YK on toistuvasti patistanut valtioita pysymään Israelin ja palestiinalaisten konfliktissa kahden valtion mallin takana.
Yhdysvaltain vaikutusvalta Lähi-idässä saattaa heikentyä, sillä monet arabimaat ovat tyrmänneet Trumpin päätöksen. Yhdysvaltain on tämän jälkeen hyvin vaikea toimia uskottavana välittäjänä. Trumpin logiikka, että Jerusalem-päätös itse asiassa toisi rauhan lähemmäs, onkin lievästi sanoen kummallista.
Päätös uhkaa tukahduttaa kitu-liaan rauhanprosessin, voi nostattaa palestiinalaisia uuteen kansannousuun ja vahvistaa ääriryhmiä. Seuraukset voivat olla siten aivan päinvastaisia kuin Yhdysvaltain ja monen muunkin intressissä olisi.
Jerusalem-päätös oli yksi Trumpin kampanjalupauksista. Se saa kongressissa laajaa kannatusta yli puoluerajojen, ei vain uskonnollisen oikeiston ja voimakkaan juutalaislobbyn piirissä. Taustalla on kongressin vanha päätös siirtää lähetystö Jerusalemiin. Sitä jota on lykätty kerta toisensa jälkeen. Niin Trumpkin on tehnyt.
Päätös on merkki siitäkin, että äkkivääriä otteita kannattavien voima on kasvamassa Trumpin hallinnossa. Maltillisia voimia edustavan, mutta asemaltaan heikon ulkoministeri Rex Tillersonin potkuista on spekuloitu jo pitkään.
Trumpin mukaan alueella tarvitaan uusia lähestymistapoja. Avaukset vanhojen kaavojen tilalle voivat olla paikallaan.
Silti nyt on suuri vaara, että Yhdysvaltain sisäistä ilmapiiriä myötäilevä, mutta kansainväliseen politiikkaan pommin lailla vaikuttava yksipuolinen päätös vain pahentaa jännitteistä tilannetta.
Israel valloitti Itä-Jerusalemin kuuden päivän sodassa 1967 ja liitti sen myöhemmin itseensä. YK:n päätöslauselmat kieltävät Israelia asuttamasta Itä-Jerusalemia, joka on periaatteessa miehitetty alue.
Tilanne Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla on pahasti tulehtunut. Uudet siirtokuntahankkeet, muurin rakentaminen, kansalaisoikeuksien puute ja palestiinalaisalueiden heikot palvelut ovat pysyviä katkeruuden siemeniä.
Trumpin Pohjois-Koreasta käyttämä sotainen kieli ja Jerusalem-päätös ovat todisteita siitä, kuinka Yhdysvallat tekee myös ulkopolitiikkaa kuin norsu lasikaapissa.