Aluksi arvoitus. Kuka mahtoi kirjoittaa seuraavat sanat: ”Haluan olla hyvin selvä siinä, ettei (Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin) toimeenpaneva päätös ole sellaista politiikkaa, jota tuemme.”
Ei, hän ei ollut yksikään poliitikko, ei Yhdysvalloissa eikä sen ulkopuolella. Kirjoittaja oli Suomessa päämajaansa pitävän Nokian intialainen toimitusjohtaja Rajeev Suri. Sanat sisältyivät Surin yhtiön henkilökunnalle viime viikonvaihteessa iPhonestaan lähettämään viestiin.
”Se (päätös) ei sovi yhteen Nokian tärkeinä pitämien arvojen kanssa. Uskomme avoimuuteen. Uskomme tosiasioihin. Uskomme moniarvoisuuteen”, Suri jatkoi viestissään.
Kansainväliset yritykset ovat harvinaisesti näyttäneet näinä aikoina mallia siitä, miten reagoida silloin, kun tehdään länsiyhteisön arvopohjan kannalta hälyttäviä päätöksiä. Niiltä on kuultu enemmän ja tiukempiakin kannanottoja Trumpin päätöksestä kuin monilta poliittisilta johtajilta.
Suuryritykset välttelevät yleensä ottamasta kantaa päivänpolitiikkaan. Trumpin kansainvälisen oikeuden vastainen päätös estää maahanpääsy seitsemän muslimienemmistöisen valtion kansalaisilta ja sulkea ovi Syyrian pakolaisilta ylitti kuitenkin häveliäisyyden rajan.
Surin viestin kaltaisia, sisällöltään toki vaihtelevia lausuntoja sateli useilta yrityksiltä, jotka toimivat Yhdysvaltain lisäksi ympäri maailmaa.
Microsoft, Amazon, Airbnb, Uber, Starbucks, Ford, Netflix, Facebook, Google, Apple, Goldman Sachs, Nike...
En tähän hätään muista, että yritykset olisivat näin laajasti ja näin yksituumaisesti ottaneet kantaa etenkään kapitalismin kehdon Yhdysvaltain presidentin päätöstä vastaan. Ne saivat osavoiton, kun seattlelainen tuomari keskeytti Trumpin päätöksen toimeenpanon.
Amerikkalaislähtöinen kahvilaketju Starbucks ilmoitti uhmakkaasti aikovansa palkata työntekijöikseen 10 000 pakolaista. Autojätti Fordin toimitusjohtaja Mark Fields sanoi, että maahantulokielto sotii Fordin arvoja vastaan. Netflixin toimitusjohtaja Reed Hastings kirjoitti, että ”Trumpin toimet vahingoittavat Neflixin työntekijöitä kaikkialla maailmassa.”
Kun näitä lausuntoja vertaa vaikkapa ulkoministeri Timo Soinin (ps.) kannanottoon, ero on selvä. Hän sanoi alkuviikosta, että jokaisella maalla on oikeus päättää, ketä päästää maahan. Tosin hän lisäsi, että kaikilla on oikeus yksilölliseen käsittelyyn.
Omassa puolueessaan puheenjohtajakilpaan valmistautuvan Soinin lausunto poikkeaa huomattavasti siitä, mitä tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi samasta asiasta.
”Ihmisten leimaaminen syntyperän tai kansallisuuden mukaan on väärin. Se on länsimaisten arvojen ja kansainvälisten sopimusten vastaista”, Niinistö vastasi STT:n kysymykseen Trumpin asettamista maahantulorajoituksista.
Edelliseen nähden Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa oli Trump-osaltaan mieto. Hän teki kyllä selväksi, ettei rajojen sulkeminen ole ratkaisu, että kansainvälisiä pelisääntöjä pitäisi noudattaa ja että Euroopan tulee vaalia läntisiä arvoja.
Kokonaisuudessaan Suomen poliittisen eliitin vaisuus on huolestuttavaa. Ei riitä, jos vain tviittaa neljällä sanalla, että huoli Trumpin toimista on suuri. Esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel ja etenkin Ranskan presidentti François Hollande ovat ottaneet kirkkaasti kantaa Trumpin päätökseen.
Suomen on sanottu olleen rähmällään Moskovaan ja Brysseliin. Ovatko nyt jotkut rähmällään Washingtoniin, ja vain siksi, että sen presidentti on sopivaa sorttia?
Kantaa maahantulorajoituksiin ottaneilla suuryrityksillä on tietysti oma lehmä ojassa. Niistä monet ovat pitkälle riippuvaisia ulkomailta palkattavista huippuosaajista. Ne ovat ottaneet kuitenkin rohkeasti kantaa, vaikka se voi kostautua liiketoimissa.
On äärimmäisen huolestuttavaa, että liberaaliin demokratiaan kuuluvat arvot joutuvat haastetuiksi länsimaassa ja vieläpä Yhdysvalloissa. On eniten amerikkalaisten asia ottaa kantaa Trumpin puolesta tai häntä vastaan. Silloin kun hänen päätöksensä sotivat läntisiä arvoja vastaan, poliittisten johtajien on sanottava se selvästi.
Suomessakin.