Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ensimmäinen vierailu Eurooppaan osoitti, että hän poikkeaa edeltäjistään. Trump vältteli käden-ojennusta liittolaisilleen.
Nato-suhteiden perustana oleva puolustusvelvoite oli piilotettu.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti yhdeksän päivän vierailukiertueensa Lähi-itään ja Eurooppaan G7-huippukokoukseen Italian Sisiliaan perjantaina. Päivää aiemmin hän oli esiintynyt sotilasliitto Naton johtajien huippukokouksessa Brysselissä.
Trumpin vierailulta odotettiin paljon, ja syystä. Historia osoittaa, että hyvin usein Yhdysvaltain presidentin vierailu Euroopassa on ollut jäljet jättävä poliittinen tapaus.
Edeltäjiinsä verrattuna Trumpin vierailu jätti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, vaikka mitään yllättäviä irtiottoja EU:n ja Yhdysvaltain suhteissa presidentti ei tehnyt.
Suurvallan kulloisenkin presidentin puheilla ja vierailukohteiden valinnalla on ollut aika ajoin yllättävän kauaskantoista merkitystä.
Lähivuosikymmeniltä muistetaan eräänlaisina Eurooppaa muuttaneina huipentumina Ronald Reaganin puhe Berliinin muurin vierellä 1987. Se johti osaltaan kylmän sodan päättymiseen sekä muurin ja koko itäblokin kaatumiseen.
Kymmentä vuotta myöhemmin Bill Clinton neuvotteli Helsingissä Venäjän päämiehen Boris Jeltsinin kanssa. He sopivat muun muassa Naton rauhanomaisesta laajenemisesta Baltian maihin.
George W. Bush oli ensimmäinen istuva presidentti, joka suuntasi virallisen vierailunsa tarkoituksella EU:n päämajaan ja unionin muihin toimielimiin vuonna 2005.
Kun Barack Obama vieraili Saksassa ja myöhemmin Kreikassa 2016, hän korosti yhtenäisen Euroopan välttämättömyyttä turvallisuuspolitiikassa.
Trump on Eurooppa-politiikassa toista maata. Hän vältti ojentamasta lämmintä yhteistyön kättä esiintyessään Naton puolivalmiissa päämajassa Brysselissä torstaina.
Puheessaan Trump huomautti äskeiseen Manchesterin pommi-iskuun liittyen, että Naton täytyy ottaa suurempi rooli terrorismin torjunnassa. Se on myös Naton kanta.
Trump nojasi lähes täysin Naton terrorismin torjunta-ajatukseen, jota oli Naton päämajassa päivitetty alle viikko takaperin. Sen mukaan terrorismi on vakava haaste, jota Nato ja kansanvälinen yhteisö ratkovat yhdessä.
Hieman kuin kautta rantain Trump antoi ymmärtää, että terrorismiin liittyen viides artikla eli yhteisen sotilaallisen avun antaminen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle pysyisi voimassa.
Trump on muutamaan kertaan aiemmin sanonut, ettei Yhdysvaltoja välttämättä kiinnosta muiden puolustaminen.
Viidennen artiklan ”piilottaminen” sivulauseeseen herättää eurooppalaisittain kummastusta.
Vaisuus on omiaan aiheuttamaan huolta Nato-maiden keskuudessa, varsinkin Baltiassa. Trump ei tuonut toivotun ponnekkaasti ilmi artiklan perusperiaatteena pidettyä yhteistä puolustusvelvoitetta.
Samassa yhteydessä kävi ilmi huolestuttava näköala: Trump ei näytä pitävän Venäjän uhkaa naapurimailleen suurena. Trump ei nostanut Venäjään kohdistuvia painostustoimia kovinkaan korkealle tavoitelistallaan.