Trulli- ja kok­ko­pe­rin­ne elää vahvana Poh­jan­maal­la

Pääsiäisen ajan noitaperinteeseen voi Suomessa törmätä kahdesti, jos matkaa pyhien ajaksi Pohjanmaalle. Kun palmusunnuntaina saadut vitsat ovat jo varisseet, Pohjanmaan pikkutrullit vasta punaavat naamansa ja saapuvat kärttämään palkkaansa.

Pääsiäinen on trullien aikaa.
Pääsiäinen on trullien aikaa.

Pääsiäisen ajan noitaperinteeseen voi Suomessa törmätä kahdesti, jos matkaa pyhien ajaksi Pohjanmaalle. Kun palmusunnuntaina saadut vitsat ovat jo varisseet, Pohjanmaan pikkutrullit vasta punaavat naamansa ja saapuvat kärttämään palkkaansa.

Noitien vierailuun on syytä varautua pitkänperjantain jälkeisenä lankalauantaina. Moni onkin sulkenut ovikellonsa ja vetänyt verhot ikkunan eteen.

Näiden lankalauantaina ovien pielissä mellastavien pikkunoitien alkuperä löytyy ortodoksiperinteen sijasta pakanallisuudesta. Kansanuskomuksen mukaan juuri pitkänperjantain jälkeinen aika oli altis pahoille voimille eli noidille.

Agraariyhteisössä noita saattoi viedä talonväeltä sato-onnen tai vahingoittaa lypsäviä viemällä kantturalta karvatukun tai pari. Pahan karkottamiseksi navetan oveen saatettiin piirtää risti tai ripustaa puukkoja. Samasta syystä Pohjanmaan pelloille yhä kootaan suuria pääsiäiskokkoja eli -valakioota.

Noitaviha yleistä

Keskieurooppalaisista uskomuksista periytyvä trulliusko rantautui länteen Ruotsista. Noitia kerrotaan olleen Pohjanmaalla runsaasti, sillä noin puolet 1600-luvulla tuomitusta noitavainojen uhreista oli pohjalaisia.

Tämä ei tosin välttämättä kerro muusta kuin kirkon masinoimasta noitavihasta, jota tiukkuuteen taipuvaisella Pohjanmaalla toteutettiin kerkeästi.

Myöhemmin lasten perinteeksi muotoutunut "trullitus" on Pohjanmaalla selvästi pääsiäiskokkoja uudempi ilmiö. SKS:n tutkija Liisa Lehto kertoo, että hänen isänsä nuoruudessa 50-luvulla Lapualla ei trulleja vielä ollut. Samalla vuosikymmenellä uutisoitiin viimeiset noitien ilkeämieliset vierailut.

Komiat tulet

Pohjanmaan trulliperinne on myöhemmin saanut väriä ortodoksisuudesta, ja nyt trullienkin pannuissa nähdään höyhenillä ja silkkipaperilla koristeltuja pajunoksia. Virpova trulli on sekoitus itäistä ja läntistä kulttuuria, joka vielä 1970-luvulla oli harvinainen näky. Silloin riitti, että noita kiehnäsi ovenpieltä ja ilmoitti asiansa: "Hyvää pääsiäistä..."

Värikkäisiin essuihin ja huiveihin sonnustautuneet nykynoidat eivät myöskään pelkää valakioota, vaan he pyrähtävät parvissa kyläseurojen ja yhdistysten järjestämiin ilonpitoihin. Kokolla lapsenkasvoiset noidat syövät makkarat, juovat pillimehut ja ostavat tienaamillaan rahoilla arvan tai pari.

Joidenkin perheiden tapoihin kuuluu kiertää useammallakin kokolla niiden paremmuutta vertaillen. Ja kun Pohjanmaalla ollaan, mitä suurempi kasa, sen komiampi valakia.

Tulevana lauantaina Etelä-Pohjanmaan ensimmäiset kokot syttyvät jo kuudelta ja viimeiset puoli yhdeksän aikoihin. Valakiat syttyvät ainakin Laihialla, Ylistarossa, Nurmossa, Seinäjoella, Ilmajoella, Kurikassa ja Jalasjärvellä. Usein kokkoja palaa samassa kunnassa useampikin.