Inarin alkuperäiskansojen elokuvafestivaali sai trooppista lämpöä lumisen talven keskelle perjantaina. Tapahtuman erikoisteema, Filippiinien elokuva, käynnistyi. Festivaalin päävieras Kanakan Balintagos on Filippiinien tämän hetken merkittävimpänä pidetty ohjaaja. Hän toi festivaaleille läpileikkauksen tuotannostaan.
Perjantain aamutilaisuudessa ohjaaja kertoi päätymisestään elokuvaohjaajaksi.
"Äitini muutti heimonsa parista kaupunkiin ja kasvoin kaupungissa tietämättä taustastani. Olin ensimmäisen sukupolven kaupunkilaisia palawanoja ja tulin tietoiseksi etnisyydestäni vasta aikuisena."
Huolimatta monien Filippiinien alkuperäiskansojen osittaisesta kaupunkilaistumisesta heidän lukuisat kielensä ovat säilyneet.
"Tilanne on ainakin siinä mielessä parempi kuin esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa."
Shamaani vei
Kun Balintagos palasi heimonsa juurille, hän kohtasi hengissä olevan perinteisen kulttuurin ja sai rituaalissa uuden nimen shamaanilta.
"Tämä kokemus ohjasi minut elokuvan pariin. Tajusin, ettei voi kuvata näitä asioita teatterin keinoin."
Huolimatta monista palkinnoistaan ja saamastaan tunnustuksesta Balintagosin elokuva Tuli kiellettiin kotimaassaan. Uskontoa, seksuaalisuutta ja naisen asemaa syrjäisessä katolisessa kylässä käsittelevä teos oli liikaa uskonnollisille sensoreille.
Uusia näkökulmia
Skábmagovat´in keskeinen tehtävä on aina ollut uuden saamelaisen elokuvan esittely. Tänä vuonna tarjolla tapahtuman historian laajin valikoima saamelaiselokuvaa laidasta laitaan.
Mukana on musiikkivideoita, pitkiä elokuvia ja erilaisia lyhytelokuvia. Kiinnostava uutuus on Juha Iisakki Koiviston filosofinen dokumentti joikaajamestari Wimme Saaresta.
Pauliina Feodoroffin pitkälti talkoovoimin tehty Non Profit sai Kritiikin kannukset Suomen arvostelijain litolta 2007. Kuitenkin sen esitys on laskettavissa ensi-illaksi, koska ohjaaja on leikannut siitä uuden, hiotumman version.
Uudella näyttämöllä ja kasvaneella näytösmäärällä kasvatettu festivaali on tähän saakka onnistunut tavoitteissaan.
Kaamoksen kuvat ovat muuttaneet saamelaismuseo Siidan melkoiseksi lastentarhaksi, sillä festivaali käynnistyi lapsille ja nuorille suunnatulla ohjelmistolla. Lasten päivien vastaava Sari Valkonen olikin silmin nähden tyytyväinen ja totesi tapahtuman olleen todella merkittävä tapaus lapsille.
Saamelaisen elokuvan tarjonnan kohdalla nousi kuitenkin esiin pitemmän lapsille ja nuorille suunnattujen elokuvien tarve.
Palkinto Gaupille
Joka festivaalivuosi Inarinjärven jäälle lumesta rakennetussa revontuliteatterissa on katsottu filmejä lumiselta valkokankaalta jopa 40 asteen pakkasessa. Tänä vuonna on ollut lauhempaa.
Perjantai-illan esitys lumisella valkokankaalla oli varattu saamelaiselle elokuvalle ja sen yhteydessä ojennettiin festivaalin palkinto "saamelaisen elokuvan isälle". Skábmagovat-palkinnon sai ohjaaja Nils Gaup.
Palkintoraati painotti perusteluissaan Gaupin pitkää ja monipuolista kansainvälistä uraa. Suurta ja näyttävää fiktiota edustaa Norjassa vuoden kassahitiksi noussut Kautokeinon kapina, joka kertoo vuoden 1852 kapinasta. Elokuvan kaksi ilmaisnäytöstä perjantaina vetivät uuden Inarijärvi-katsomon täyteen ohjaajan esitellessä elokuvansa.
Gaupin uusin työ, Barentsin muotiviikot, saa ensi-iltansa festivaaleilla lauantaina ja kuvaa siitä minkä nimikin sanoo.
Dokumentti kuvaa eri kansallisuuksien nuorten lahjakkuuksien työpajoja Kirkkoniemessä ja Murmanskissa "Barentsin muodin" löytämiseksi ja sen huipentamiseksi näyttävään muotinäytökseen.