Kännyköiden tietoturvaan liittyvää perustietoa löytyy viestintäviraston kotisivuilta osoitteesta www.ficora.fi/mobiiliturva.
Kännykkävirusten määrä kasvaa. Ensimmäinen kännyköiden kautta leviävä virus tavattiin vuoden 2004 kesäkuussa ja vuoden kuluttua maailmalta oli löydetty 52 kännykkävirusta.
Tällä haavaa mobiiliviruksia on löydetty maailmalta vajaat 350 kappaletta. Viestintäviraston tietoturva-asiantuntijan Pasi Hännisen mukaan suurin osa näistä on kuitenkin saman viruksen eri muunnelmia ja todellisia tuhoja aiheuttavia viruksia on 10-20.
F-Securen tietoturva-asiantuntija Erkki Mustonen kertoo, että viruksen lisäksi matkapuhelinta voi riivata mato, troijan hevonen tai jonkinlainen vakoiluohjelma. Ne kaikki aiheuttavat puhelimelle eriasteista haittaa.
Alan asiantuntijat käyttävätkin näistä yleisnimeä haittaohjelma. Kansalle tutumpi yleistermi on kuitenkin kännykkävirus.
Kännykkävirukset leviävät kolmella eri tavalla. Matkapuhelin voi saada tartunnan, jos siinä on avoinna oleva langaton bluetooth-yhteys, jota ei ole piilotettu. Esimerkiksi julkisilla paikoilla liikuttaessa saastunut puhelin voi havaita lähietäisyydellä avoimen yhteyden ja lähettää itsestään viestin kyseiseen puhelimeen. Kännykkävirus voi myös lähettää itsestään kopioita multimediaviestinä kaikkiin puhelimen muistissa oleviin numeroihin.
Kolmas leviämistapa on internet. Käyttäjä saattaa vahingossa ladata netistä haittaohjelman hyötyohjelmaa hankkiessaan. Esimerkiksi puhelinluettelon organisointiin tarkoitetun ohjelman kylkiäisenä voikin tulla troijan hevonen.
Virus täytyy
asentaa itse
Virustartunnan saaminen edellyttää sitä, että käyttäjä asentaa sen itse puhelimeensa. Virus kysyy, asennetaanko tietty tiedosto puhelimeen. Kysymys toistuu useimmiten monta kertaa. Saapunut tiedosto on käyttäjälleen yleensä outo, joten hälytyskellojen tulisi alkaa soida tässä vaiheessa.
Virukset tarttuvat yleensä matkapuhelimiin, joilla surffataan netissä tai luetaan sähköpostia. Useimmiten kyseessä on 3g-puhelin eli niin sanottu älypuhelin.
Osa kuluttajista on ryhtynyt varautumaan kännykkävirusten hyökkäysten varalle ja on hankkinut puhelimeensa virustentorjuntaohjelman. Erkki Mustosen mukaan niiden suosion kasvu on näkynyt F-Securella selvästi. Pasi Hänninen kertoo, että torjuntaohjelmia ovat hankkineet etenkin he, jotka ovat jo joutuneet viruksen uhriksi. Ohjelmien hinnat vaihtelevat muutaman euron kuukausimaksuista muutaman kymmenen euron vuosimaksuihin.
Hännisen mukaan virustentorjuntaohjelmia tarjoavat lähinnä samat firmat, jotka tekevät virustorjuntaohjelmia myös tietokoneisiin. Niitä myydään muun muassa puhelin- ja tietokoneliikkeissä. Osa tietoturvayrityksistä tarjoaa kotisivuillaan erilaisia kännykänsuojaus- ja puhdistustyökaluja.
Asiakas maksaa virustuhot
Operaattoritkin ovat heräilemässä tietoturvakysyntään. Esimerkiksi Elisa ja Sonera tarjoavat virustentorjuntatukea yhteistyössä F-Securen kanssa. DNA Finlandilla puolestaan kännyköiden tietoturvaratkaisuihin aiotaan keskittyä ensi vuoden aikana. Yrityksistä kerrotaan, että asiakkaan huolimattomuudesta aiheutuneen virushyökkäyksen viulut maksaa pääosin hän itse.
Soneran tuotekehitysjohtaja Pasi Mehtonen kertoo, että Soneran nykyisin myymissä älypuhelimissa on esiasennettuna viruksentorjuntaohjelmisto. Sitä voi kokeilla ilmaiseksi jonkin aikaa. Lisäksi Sonera poistaa verkossaan liikkuvat Comwarrior-virukset.