Hallitus pääsi viimeisessä budjettiriihessään sopuun varsin kivuttomasti.
Budjetin katteeksi otetaan keskellänousukautta yhä uutta valtionvelkaa. Sen verran talousarvioesityksessä on ainesta vaalibudjetiksi.
Pääministeri Juha Sipilän vaalikauden viimeisen budjettiriihen puinnit saatiin keskiviikkona päätökseen sopuisissa merkeissä. Hallitustrio kehui työtään ja sitä, miten paljon paremmassa kunnossa talo voidaan siirtää seuraavalle polvelle.
Kieltämättä hallitus on saavuttamassa lähes kaikki hallitusohjelmansa talouspoliittiset tavoitteet. Velkasuhde on saatu taittumaan, kokonaisveroaste ei nouse ja työllisyysaste hipoo 72 prosenttia. Parempaan suuntaan on menty, mutta mikä siitä on hallituksen ja mikä vauhdikkaan talouskasvun ansiota, on jo tulkinnanvaraisempi asia.
Ensi vuoden budjettiesityksen loppusumma on 55,3 miljardia euroa. Julkinen talous saadaan lähes tasapainoon, mutta valtiontalous on yhä alijäämäinen. Valtio ottaa ensi vuonna lisää velkaa vielä 1,4 miljardia euroa. Valtionvelkaa ehtii kertyä vuoden 2019 loppuun mennessä noin 109 miljardia euroa, mikä on tuossa vaiheessa suhteessa bruttokansantuotteeseen noin 45 prosenttia.
Velanoton jatkuminen noususuhdanteen keskellä on hämmästyttävää. Parempi olisi ollut, jos hallitus olisi laatinut budjettiesityksen ilman lisävelkaa. Nyt velaksi elämisen pitäisi loppua vuonna 2021.
Vanhan talousviisauden mukaan hyvinä aikoina pitäisi varautua pahan päivän varalle eli juuri nyt kun taloudella menee paremmin, työllisyysaste on noussut ja verotulot ovat kasvaneet. Miten suu sitten pannaan, kun huonommat ajat tulevat ja kun valtionvelasta joudutaan maksamaan kovempia korkoja?
Viimeistään ensi keväänä on tulossa eduskuntavaalit, joten hallituspuolueet eivät suin surminkaan halua kurittaa äänestäjiään veronkorotuksilla ja uusilla leikkauksilla.
Sipilän hallitus teki suuret leikkaukset, säästöt ja indeksijäädytykset heti vaalikauden alussa. Jälkiä on sittemmin paikattu pienin elein. Nyt kukkarosta siroteltiin ylimääräistä sen verran, että pahimmat marinat jäävät vaalikentillä vähemmälle. Keskusta voi kehua muun muassa maatalouden kriisipaketilla, kokoomus piensijoittajien sijoitustilillä ja siniset ajoneuvoveron alennuksella.
Tällä kertaa budjettivalmistelua helpotti työmarkkinajärjestöjen sopu palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun alentamisesta. Hallitus voi toteuttaa lupauksensa siitä, että palkansaajien verotus ei kiristy, vaan pysyy lähes ennallaan. Liioin eläkeläisten verotuksen ei pitäisi kiristyä. Alkoholi-, virvoitusjuoma- ja energiaveroja kuitenkin korotetaan.
Isoja ongelma ovat työttömyyden kova ydin ja vastaavasti yritysten kokema työvoimapula. Apua haetaan muun muassa palkkatuesta.
Sopuisan budjettiväännön jälkeen edessä on vielä keskeneräinen kestävyysvajeen taltuttaminen. Väestön ikääntymisen myötä valtiontalouteen tarvitaan entistä kunnianhimoisempia tavoitteita. Seuraavan hallituksen pitäisi nostaa työllisyysaste pohjoismaiselle tasolle.
Joutuisasti sujuneen budjettiriihen jälkeen eduskunnassa on totinen vääntö tulevaisuuden palvelulupausten toteuttamisesta. Sote-maakuntauudistus ratkaisee lopulta hallituksen kohtalon.