Trampoliinit on kaivettu esiin talleista, ja pomppubuumiin on varauduttu muun muassa Oulun yliopistollisessa sairaalassa, jossa vuosi sitten katkenneita luita, raajoja ja jopa kallovammoja paikkailtiin tiiviillä tahdilla muutamia joka viikko. Onnettomuudet sattuivat 7-15 -ikäisille.
"Tänä vuonna on tullut jo muutama trampoliinitapaus. Näyttää siltä että sesonki on alkamassa", sanoo ylilääkäri Willy Serlo Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgiselta osastolta.
Willy Serlo kertoo, että liikunnassa onnettomuuksia sattuu eniten yleensä pojille, mutta trampoliinionnettomuuksissa suurin osa vammoista tulee tytöille. "Trampoliinin mukana tulevia käyttöohjeita tulisi noudattaa. Yksi hyppijä kerrallaan", sanoo Serlo.
Vakavin ylilääkärin kohdalle sattunut tapaus Oysissa oli vaikea yläraajavamma. Yleensä onnettomuuden hoito vaatii leikkausta. Pahin seuraamus Serlon mielestä on kaularangan murtuminen. "Halvaantumista ei ole vielä onneksi tullut kohdalle, mutta se on se pahin skenaario", Serlo pohtii.
Mahdollisiin suojavarusteisiin ylilääkäri ei usko: "Sehän on sama kuin jos pantaisiin haarniska päällä hyppimään. Se vie kaiken ilon", Serlo hymähtää ajatukselle.
Laukkasen perheelle kaukokiitoauton ilmestyminen Tyrnävän pihamaalle tiesi iloisia uutisia: Tuomas Laukkanen hyppi ensimmäisenä päivänä trampoliinilla kahdeksan tuntia ja sai kipeät vatsalihakset. Se ei haitannut. Hyppiminen on kivaa.
Tuomas Laukkanen sanoo, että sairaalareissuja trampoliinin vuoksi ei ole tarvinnut tehdä.
"Yhdesti hyppäsin yli reunan, ja kävi niin kipeää että melkein aloin itkeä, mutta tuli vain pintanaarmuja", neljäsluokkalainen sanoo.
"Alussa pelotti, että mitähän tästä tulee", sanoo perheen äiti Virpi Laukkanen.
Reilun vuoden käyttökokemuksen jälkeen. mukana tulleet ohjeet ovat edelleen muistissa: hypitään yksi kerrallaan, aikuisen valvonnassa, hyppimishetkellä trampoliinin alla ei saa olla ketään.
"Tiedän, että trampoliinissa on omat riskinsä, mutta lapsille väline on tärkeä", sanoo Virpi Laukkanen ja naurahtaa, että omakohtainen hyppykokemus toi hien pintaan ja kipeät vatsalihakset.
Monenlaiseen käyttötarpeeseen
"Trampoliini kehittää tasapainoa ja jalkojen lihasvoimaa, sanoo fysiatri Raija Korpelainen ja toteaa, että perustasapainomekanisminsa kadottanut ihminen ei pärjää ilman trampoliinityyppistä harjoittelua. Kuntouttavan ominaisuutensa lisäksi väline pukkaa lapset liikkumaan, pois tietokoneiden äärestä.
"Jos lapsena harrastaa monipuolista liikuntaa, johon sisältyy vaikka trampoliinihyppely, siinä kerätään myös kapasiteettia tulevia vuosia varten kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn", sanoo Raija Korpelainen.
Trampoliinin hyötykäyttö on tuttua urheiluseuroilla, lennostolla, päiväkodeilla, perhekodeissa, kouluissa ja kuntoutuspuolella.
"Tämä on leikkipaikka ja kuntoiluväline. Turvallinen laite oikein käytettynä", tiivistää myyjä Jarkko Nikula Acon Finland Oyn Tyrnäväntien liikkeestä, jossa trampoliinikauppa käy jo vilkkaana.
Valtakunnallinen järjestyslaki ei kaupunginlakimies Jorma Pietilän mielestä kiellä trampoliinilla hyppelyä kaupungissa mihinkään vuorokauden aikaan.
"Mitään järjestyssääntöä ei ole olemassakaan enää. Melusta voi olla yleisiä säännöksiä, mutta jos tavallisesta trampoliinilla hyppelystä ei aiheudu meluhäiriöitä, ei ajankäytön suhteen mahda olla mitään rajoituksia", Jorma Pietilä sanoo.