Oulu Jääkiekon SM-liigan mestaruusluettelo on vuodesta 1990 ollut yksitoikkoista luettavaa. TPS; TPS, Jokerit, TPS, Jokerit, TPS, Jokerit, Jokerit, HIFK, TPS, TPS, TPS, Jokerit.
Jokerit porhaltaa yhä huipulla, mutta Turussa puhaltaa viileämpi tuuli, jossa ei ole kultaista virettä.
"Seurajohto on sanellut uuden strategian, jonka mukaan mestaruutta ei metsästetä hinnalla millä hyvänsä. Emme lähde kilpajuoksuun, emmekä hankkimaan uusia kalliita pelaajia. Tämä näkyy liigajoukkueemme kokoonpanossa, jossa on iso liuta omia junioreita."
Näin sanailee TPS:n valmentaja Kari Jalonen, 42. Uusi turkulaistilanne ei häntä hävetä. Hän ei kiertele, eikä kaartele vaan puhuu ja vastaa suoraan.
"TPS on kahdessa vuodessa menettänyt muihin seuroihin joukkueellisen pelaajia. Meistä onkin tullut varsin omavarainen joukkue", Jalonen kertoo Oulun jäähallin katsomon puisilla penkeillä. Meneillään on Kärppäturnauksen avausottelu Luulaja-JYP.
"On muuten erinomainen turnaus. Täällä on JYP, joka on vastustajamme sarja-avauksessa 17.9. sekä Kärpät, joka tulee kotiavaukseemme 24.9.", Jalonen panee merkille.
Vaikka liiga-avaukseen on aikaa vielä kuukausi, Jalonen tiedostaa realiteetit.
"Seuraavalla liigakaudella me emme ole suosikki, emmekä edes haastaja. Korkeintaan musta hevonen. Viime vuotiseen verrattuna olemme leikissä mukana paljon rauhallisemmalla mielellä, ja onhan meillä silti mahdollisuus menestyä", Jalonen jatkaa.
Viime vuonna alkukausi olikin sysimusta. Jalonen tunsi kiristävänä paineen ympärillään.
"Hävisimme kuusi ensimmäistä ottelua putkeen. Sieltä syvältä kuitenkin nousimme pikku hiljaa pinnalle. Paine oli kohtuullisen kova", hän muistaa.
Ikärakenne pakotti muutokseen
Taloudellisesti TPS:n ei olisi tarvinnut vaihtaa strategiaa omavaraisempaan suuntaan.
"Kaikki mestaruudet olivat tietääkseni tulokseltaan plus-merkkisiä", Jalonen arvioi.
Toiminnan suuntaa kampesivat muut tekijät.
"Ikärakenteen kärjessä keikkui kolmikymppisiä, jotka lähtivät joukolla tienaamaan Keski-Eurooppaan tai NHL:ään. Joukkueen rakennetta oli pakko muuttaa", Jalonen ymmärtää toimitusjohtaja Jouko Narvanmaan ja puheenjohtaja Hannu Ansaksen linjauksia.
TPS:stä karanneet vonkaleet ovat olleet isoja. Niklas Hagman, Niko Kapanen, Henrik Tallinder, Martti Järventie, Timo Pärssinen.
Koko kvintetti lähti NHL:ään ymmärrettävistä syistä. Maailman kovin ammattilaisliiga on kaikkien itseään kunnioittavien liigapelaajien unelma, jonka saavuttaminen näkyy myös pankkitilin saldossa. Keski-Euroopasta ja Ruotsista työpaikan ovat löytäneet muun muassa Kimmo Rintanen, Marko Kiprusoff, Petteri Nummelin ja Jouni Loponen.
Tämä hetken TPS-legioonassa kotimaisiin nimimiehiin voidaan nostaa vain Kai Nurminen, Mika Alatalo, Nikola Mikkola sekä tulevaisuuden suurlupaus Mikko Koivu.
Rakentaminen
on vaikeaa
Tällä hetkellä SM-liigassa saa pelata viisi ulkomaalaista pelaaja yhdessä joukkueessa.
"Olen kolmen vierastyöläisen kannalla, mutta jos markkinatilanne on tämä, on pakko pysyä viidessä. Liigan tasoon ei voi olla vaikuttamatta se, että NHL:ssä alkaa olla 40-50 suomalaispelaajaa, ja Ruotsissakin jo kolmisenkymmentä. Liigajoukkueen rakentaminen on nykypäivänä erittäin vaikeaa ja monisäikeistä, mutta samalla mielenkiintoista", Jalonen kommentoi.
"Tällä hetkellä suomalaisia huippupelaajia on vain kahdessa joukkueessa; Jokereissa ja Tapparassa", Jalonen sysää huomiota Tampereelle ja Helsinkiin.
"Ja kyllähän Blues ja HIFK yrittävät roikkua noiden perässä."
Vuosi sitten TPS hankki syyskaudella kaksi kovaa NHL-pelaajaa, Peter Schaeferin ja Chris Josephin, jotka osoittautuivat kelpo vahvistuksiksi.
"Nyt emme hae aktiivisesti vastaavanlaisia vahvistuksia, mutta ainahan tässä ammatissa pitää olla silmät ja korvat auki", Jalonen toteaa.
Kari Jalonen on toiminut TPS:n vastuuvalmentajana yhden täyden vuoden. Nyt alkaa vastuuvuosi numero kaksi. Sitä ennen hän oli kaksi vuotta joukkueen kakkoskäskyttäjä Hannu Jortikan alaisuudessa.
Jalonen on kokemuksen kautta huomannut, että liigavalmentajan ammatti ei ole löysän ja laiskan miehen hommaa. Paineet ovat välillä hirvittävät.
"Tämä on ammattiurheilua, ja paineet kuuluvat tähän ammattiin, ja ne pitää hyväksyä. Kunhan laittaa itsensä täysillä likoon ja tekee kovasti töitä, silloin voi hyvällä omalla tunnolla mennä illalla nukkumaan", Jalonen muistuttaa. Liigavalmentajan työn paras puoli on sen haasteellisuus.
"Nuorten pelaajien valmentaminen ja valmistaminen liigakuntoon on erittäin motivoivaa."
Vielä 1990-luvun alussa valmentajan työ oli toimenkuvaltaan varsin selkeää - pelaamista ja harjoittelua.
"Nykyään valmentajan ajasta menee aikamoinen pätkä eri yritys-, sponsori- ja PR-tilaisuuksissa", Jalonen puhisee.
Jatkaa TPS:ssä -
tai sitten ei
Kärppäturnauksessa TPS:ssä on koeajalla valkovenäläispakki Sergei Jerkovich, joka on viimeiset neljä vuotta pyörinyt Pohjois-Amerikan farmiliigoissa. Hänen vaimonsa on inkeriläinen, joka asuu juuri nyt Turussa.
"Jerkovichin tilanne päätetään tämän turnauksen jälkeen."
Jalosen sopimus TPS:n peräsimessä päättyy ensi keväänä. Jatkoneuvottelut eivät vielä ole alkaneet.
"Haluan olla tässä ammatissa ja haluan tietää jo ennen joulua, onko TPS:llä suunnitelmia minun varalleni. Jos ei ole, ennen joulua ehtii vielä valmentajien siirtomarkkinoille", Jalonen painottaa.
Tuttuja siellä
sun täällä
Syntymäkaupunkiinsa Ouluun Jalonen palaa aina yhtä mielellään.
"Heti Oulun lennolla kone oli tuttuja tulvillaan. Täällä hallillakin saa olla koko ajan käsi ojossa ja moikkailla vanhoja ystäviä", Jalonen hymyilee.
Ja eiköhän seuraava tuttu jo piipahda juttusille. Hän onkin Kärppien toimitusjohtaja Juha Junno.