Päivä päivältä Tornion Pallo-47 on yhä lähempänä vuosia sitten asetettua tavoitetta eli nousua jalkapalloliigaan. Liigajoukkue Interin farmiseura VG -62:sta ei Pohjan stadionilla ollut torniolaispelaajien pysäyttäjäksi.
"Kahden maalin johdon jälkeen peli oli enää kosmetiikkaa. Näki selvästi, mikä on tulevan liigajoukkueen ja divarijoukkueen ero. Tornio oli kurinalainen ja hyvin puolustava ryhmä, jonka pelistä näkyi varmuus ja joka piti hyvin palloa. Meiltä taas puuttui puolustuksen varmistus kokonaan", vieraita valmentava Jami Wallenius totesi.
Miroshnitshenko
löysi vireen
Torniolaisten nousuhaaveita vahvistaa se, että kärkipelaaja Roman Miroshnitshenko onnistui pitkästä aikaa mainiosti hyökkäystilanteissa ja löysi yhteisen peliajatuksen joukkueeseen kuukausi sitten hankitun Andras Strapakin kanssa. Miroshnitshenko puski avausmaalin Jussi Hakasalon ja Juha Saarion pohjustamasta tilanteesta. Avausjakson lopulla Strapak päätti läpiajon laukaisemalla pallon takatolpan kautta maaliin. Syötön tähän maaliin antoi Miroshnitshenko. Toisen jakson alussa Strapak puolestaan käänsi pallon taitavasti Miroshnitshenkolle, jonka kova veto yllätti hieman epävarmasti pelanneen maalivahti Sami Sinkkosen.
Pelin lopussa vaihtopelaaja Jaakko Isteri iski pallon neljännen kerran vieraiden maaliin saatuaan nappisyötön toiselta vaihtopelaajalta Mikko Barskilta. Vieraat hakivat pitkillä keskityspalloilla kavennusmaalia. Valtaosan niistä poimi torniolaispuolustus ja loput liimasi maalivahti Henri Sillanpää hanskoihinsa.
Naantalin parhaat paikat avautuivat Juha Herneelle ja Mikko Sirenille, joka toisella jaksolla pamautti vapaapotkun takatolppaan.
Pallon saaminen Tornion maalivahdin Henri Sillanpään selän taakse alkaa olla painajainen vastustajan hyökkääjille.
3-0 ja kauppa
kiinni
"Kuudessa viime pelissä pallo on pantu meidän maaliin vain kerran. Nyt kolmen maalin johdossa pantiin kauppa kiinni. VG oli erittäin fyysinen ja isokokoinen ryhmä, joka olisi voinut yllättää, ellei oltu tarkkana. Jatkossa kaikilla peleillä on merkitystä ja jokaiseen peliin pitää keskittyä. Omassa pelissämme ei ole enää paljoa korjaamisen varaa. Vastustajasta välittämättä me keskitymme vain omaan peliin. Intohimo ja tunne ovat meille tärkeitä jalkapallossa", valmentaja Kari Vaalto hyrisi.
Sarjapaineet eivät ole kovettaneet valmentaja Vaaltoa.
"Kyynel tuli silmäkulmaan, kun helmikuussa 2002 polven ristisiteen vioittanut Sakari Hiukka vaihdettiin kentälle. Hän on ollut sivussa melkein kaksi kautta ja tuo vaihtoehtoja puolustuspeliimme", Vaalto paljasti.