"Suvi-Anne Siimes olisi tänä päivänä sosialidemokraattien eturivin naispoliitikko, -ministeri ja puolueen varapuheenjohtaja, mikäli hän olisi toteuttanut vuosi sitten kaavailemansa loikkauksen SDP:hen", Vasemmisto yhteen ry:n puheenjohtaja Matti Viialainen (vas.) korostaa.
Viialaisen mielestä Vasemmistoliiton puheenjohtajan paikalta yllättäen eronneella Siimeksellä olisi demarina edelleen mahdollisuus loistavaan tulevaisuuteen.
Viialainen näkee Siimeksen jo melkein presidentti Tarja Halosen seuraajana. Hän uskoo, että Siimes on vahva ehdokas yhdistyneen vasemmiston presidenttiehdokkaaksi vuoden 2012 vaaleissa. Viialaisen mukaan sitä ennen Siimes nousee todennäköisesti europarlamenttiin SDP:n listalta.
Siimeksen entinen kriitikko Viialainen tuskailee, miksi Siimes perui heidän sovitun lounastapaamisensa tammikuussa 2005.
"Vahinko, etten tiennyt silloin Suvi-Annen pohdintoja. Historian kulku olisi voinut tapahtua toisella tavalla. Hänellä oli halussaan muistiomme puolueen yhdistymisestä jo 10. tammikuuta 2005. Meillä oli tietoa, että puoluejohdossa on vastakaikua, mutta emme päässeet keskusteluyhteyteen."
"Jos Suvi-Anne olisi silloin siirtynyt SDP:hen, meitä olisi lähtenyt isompi joukko perässä. Olisimme menneet kesäkuussa SDP:n puoluekokoukseen Jyväskylään ja Suvi-Annesta olisi tullut SDP:n varapuheenjohtaja ja syksyllä ministerikierrätyksessä ministeri", Viialainen korostaa ja antaa ymmärtää, että tällaisia pohdintoja hän kävi SDP:n silloisen puoluesihteerin Eero Heinäluoman kanssa.
Viialaisen mukaan vasemmistopuolueiden yhtyminen olisi alkanut siitä, kun Siimes olisi tehnyt ensimmäisen siirron.
Viialainen harmittelee, ettei keskusteluyhteys ole hänen ja Siimeksen välillä avautunut. "Viestejä olemme vaihdelleet, mutta emme ole tavanneet. Olen kutsun esittänyt."
Viialainen perusti Metallityöväen liiton yhteiskunta- ja viestintäsihteerin Timo Roppolan kanssa viime keväänä Vasemmisto yhteen ry:n. Sitä ennen he ravisuttivat Vasemmistoliiton johtoa vasemmistopuolueiden yhdistämistä vaativalla muistiollaan. Roppola on nyt jo siirtynyt SDP:hen, mutta Viialainen kyttää vielä tilanteen kehittymistä.
Viialainen oli vahvasti avittamassa Siimeksen nousua politiikan eturintamaan. Vasemmistoliiton puoluesihteerinä toimiessaan Viialainen keksi Siimeksen televisiokeskusteluun vuoden 1995 eduskuntavaaleissa. Kansanedustajapaikka ei vielä irronnut Siimekselle, mutta hänet valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi samana vuonna.
Viisas ihminen
SAK:n yhteiskuntapoliittisen osaston apulaisjohtajana toimiva Viialainen oli taustapiruna vuonna 1998, kun Siimes valittiin puheenjohtajaksi.
Vuosituhannen vaihteessa Viialaisen ja Siimeksen välit tulehtuivat. Siimes koki, että puolueen ay-aktiivit yrittävät sanella puolueen politiikkaa. Näkemyseroja Siimeksen ja ay-väen välillä oli valtionyhtiöpolitiikassa ja työttömyysturvan uudistamisessa.
"Suvi-Anne on muuttanut ajatteluaan vuosien aikana. Se on viisaan ihmisen merkki. Suvi-Anne oli hyvin EU-kriittinen tullessaan politiikkaan. Taloudellisesta kasvusta ja energialinjauksista olemme edelleen erimieltä."
Erityisen iloinen Viialainen on Siimeksen turvallisuuspoliittisista näkemyksistä. Siimes hävisi lopulta eduskuntaryhmän sisäisen linjariidan turvallisuuspolitiikasta.
Viialainen ennustaa, että Vasemmistoliitto jatkaa vaalien jälkeen oppositiossa eduskuntaryhmässä tehtyjen linjausten johdosta. "Eduskuntaryhmä on ollut sulkemassa Nato-ovea säppiin eikä se vastaa Suomen turvallisuusetuja."
Vasemmistoliiton pitää Viialaisen mukaan vaihtaa takkiaan turvallisuuspolitiikassa, mikäli halajaa hallitukseen. "Kansakunnan suurissa linjakysymyksissä ei saisi poukkoilla."
Dramaattinen ketju
Viialainen muistuttaa, että kansandemokraattisen liikkeen suuret johtajat kuten Aarne Saarinen ja Arvo Aalto kannattivat lopulta vasemmiston yhdistymistä.
Viialainen kirjaa Siimeksen dramaattiseen ketjuun, jossa on muitakin puolueesta savustettuja vasemmistolaisia johtajia. SKDL:n aikana Ele Alenius pääsi Suomen Pankkiin ja Kalevi Kivistö siirtyi maaherraksi. Vasemmistoliiton ajalta hän nimeää Salme Kandolinin ja Yrjö Raution.
"Vasemmistoliitolla ei ole sitä omaa aatteellista kivijalkaa, johon voisi rakentaa. Sen takia puolueen toiminta on jatkuvaa kriisiä. Puolueen ohjelma on ollut sosialidemokraattinen ohjelma höystettynä vihreydellä ja feminismillä."
Viialainen tyrmää täysin punavihreyden. "Vihreät ovat uskottavampia ympäristöpolitiikassa ja myös aidot punaiset ovat uskottavampia."
Voitto kommunisteille
Puolueen vt. puheenjohtaja Risto Kalliorinne on todennut, ettei Vasemmistoliitossa ole kommunisteja. "Jossain havaintokyvyssä ja historiantajussa on vähän parantamista", Viialainen heittää.
"Ovatko esimerkiksi Jaakko Laakso ja Esko Seppänen muuttaneet ajatteluaan ja ovatko he tehneet tiliä menneisyytensä kanssa? Heidän toimintansa on oppositiopolitiikkaa ja protestia suomalaista yhteiskuntaa ja länttä kohtaan. Sillä linjalla ei ajeta suomalaisten työntekijöiden asiaa."
"Vasemmistoliitossa on edelleen kommunisteja ja äärivasemmistolaisia. Kommunistinen ideologia voi hyvin puolueen sisällä. Pitää kunnioittaa heidän sitkeyttään. Nyt he ovat voittamassa. Olisi reilumpaa, että he esiintyisivät SKP:n tunnuksin vaaleissa."
Kohtalontovereita
52-vuotias Viialainen oli entisen Suomen kommunistisen puolueen SKP:n vähemmistöläinen 1980-luvun puoleen väliin asti. "Silloin alkoi Mihail Gorbatsohvin perestroika Neuvostoliitossa ja siirryin enemmistön joukkoon. Silloin minut jo leimattiin petturiksi."
Vuonna 1995 Viialainen savustettiin puoluesihteerin paikalta. Hänen syntinsä oli Suomen EU-jäsenyyden kannattaminen. Viialainen kokee Siimeksen kohtalontoverikseen. "Minulla oli silloin samoja tuntoja kuin Siimeksellä nyt. Toverit tulevat muistamaan Siimeksen teon pitkään."
"Moni, joka on halunnut valaista, on ripustettu lyhtypylvääseen", Viialainen lausahtaa, kun taistelussa tulee tappioita.