Tove Jansson antoi kaik­kien kukkien kukkia

Tänään juhlitaan Tove Janssonia (1914–2001), jonka syntymästä tulee kuluneeksi tasan sata vuotta.

Tove Janssonin syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta.
Tove Janssonin syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta.
Kuva: Irmeli Jung

Tänään juhlitaan Tove Janssonia (1914–2001), jonka syntymästä tulee kuluneeksi tasan sata vuotta.

Suomen kansainvälisemmässä kirjailijassa on riittänyt juhlittavaa pitkin vuotta: tapahtumia ja näyttelyitä järjestetään ympäri kotimaata ja maailmaa.

Oulussa Janssonin kunniaksi järjestettiin keväällä Tove Jansson 100 vuotta -juhlaluentosarja, jonka ovat toteuttaneet Oulun yliopiston kirjallisuuden oppiaine, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto ja Oulun Elokuvakeskus. Suuren suosion Oulussa saanut luentosarja siirtyy syyskuussa Tampereelle.

Jansson kiehtoo kaikenikäisiä

Kaksi luentosarjan puhujista, Oulun yliopiston kirjallisuudentutkijat Jussi Ojajärvi ja Jarkko Lauri ovat samoilla linjoilla Janssonin merkityksestä suomalaisessa kirjallisuudessa: hänen tuotantonsa on pohjaton kaivo, jonka kerrokset avautuvat hiljalleen ja josta löytyy tilaa hyvinkin erilaisille tulkinnoille.

Tarinat ovat yhtä aikaa fantastisia ja omaelämänkerrallisia. Huumorin, vakavuuden ja filosofian sekoituksesta löytyy jotain kaikenikäisille lukijoille.

Ojajärvi ja Lauri nostavat esiin yhden Janssonin tavaramerkiksi muodostuneen teeman: toisen kohtaamisen taidon.

”Jansson on ihmisenä ja kirjailijana opettanut suunnattoman paljon vapaudesta ja toisten kohtaamisesta kaikenlaisten ihmisten kesken”, Lauri sanoo.

Janssonilla oli romanttisia suhteita sekä miesten että naisten kanssa aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli vielä rikos.

”On tavattoman hienoa, että hän saavutti hyväksynnän sellaisena aikana. Jansson on Suomen suurin kirjailija, joka olisi ansainnut Nobel-palkinnon.”

Muumien tarina on ajaton

Ojajärven mielestä Janssonin arvo on erityisesti siinä, että hänen tarinoidensa merkitys on jatkuva. ”Muumien lukeminen ei lopu”, hän painottaa.

”Jansson on todella onnistunut näyttämään jotain hyvin syvällistä ihmisenä olemista, ihmisten kesken olemisesta ja ihmisiksi olemisesta.”

Ojajärvi tarkentaa, että ihmisiksi oleminen ei tarkoita sovinnaisuutta. Olihan Jansson intohimoinen pasifisti, humaani anarkisti ja oman tiensä kulkija.

”Janssonin teokset antavat rohkaisua olla oma itsensä ja olla välittämättä säännöistä, jotka ovat sääntöjä vain sääntöjen vuoksi. Kyse on omanlaisen ihmisyyden löytämisestä. Ja tietenkin tilan antamisesta muille, jotta hekin saisivat kasvaa parhaaksi itsekseen.”

Merkkipäivä tänään, juhlaa koko vuosi

Tove Janssonia (9.8.1914 – 27.6.2001) on juhlistettu muun muassa juhlarahalla, nimikkopuistolla ja näyttelyillä.

Viime vuonna Janssonista julkaistiin Tuula Karjalaisen kirjoittama Tee työtä ja rakasta -niminen elämänkerta

Lokakuussa ensi-iltaan tulee uusi Muumi-elokuva, Muumit Rivieralla.

Muumitarinoita valmistui Janssonin elämän aikana proosana ja kuvakirjoina toistakymmentä, sanomalehtien sarjakuvina kaikkiaan tuhatviisisataa sarjaa.

Vaikka Jansson tuli kansainvälisesti kuuluisaksi Muumeista, hän itse piti kuvataidetta tärkeimpänä alueenaan. Myöhemmällä iällä Jansson keskittyi aikuiskirjallisuuteen sekä kuvataiteeseen ja kuvituksiin.

Jansson otti tuotannossaan usein kantaa vähemmistöjen, naiseuden ja homoseksuaalisuuden teemoihin.

Lisätietoa juhlavuoden tapahtumista löytyy osoitteesta www.tove100.fi

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä