Raatokärpäsen toukkien käyttäminen kroonisten ja infektoituneiden haavojen puhdistusmenetelmänä on levinnyt Lapin keskussairaalasta Rovaniemeltä jo keskussairaaloihin ja terveyskeskuksiin eri puolille Suomea.
Lapin keskussairaalassa toukkahoidon kokeilu alkoi lokakuussa 2003 ja nyt se on jo osa rutiinihoitoa.
Menetelmällä on hoidettu jo useita kymmeniä potilaita erinomaisin tuloksin.
"Kyllä tämä on tullut jäädäkseen", sanoo ihotautien ylilääkäri Heikki Salo. Toukkahoito on nopea, tehokas ja tarkka haavojen puhdistusmenetelmä eikä Salo näe sille tällä hetkellä yhtään vahvaa kilpailijaa.
"Millään haavasidoshoidolla ei päästä läheskään tämänkaltaisiin tuloksiin", sanoo Heikki Salo.
Hoito sopii Salon mukaan painehaavojen eli makuuhaavojen ja säärihaavojen puhdistamiseen erinomaisesti.
Potilaan parantumisaika lyhenee moninkertaisesti siitä, kun jos haava hoidettaisiin konservatiivisin menetelmin haavasidoksilla ja geeleillä.
Kun haava puhdistetaan toukilla, päästään varsinaiseen operaatioon nopeasti ilman antibioottikuureja.
Joskus jopa koko haava hoidetaan umpeen toukilla, mutta se on poikkeuksellista.
Perinteistä halvempaa
Toukkahoito käytetään myös jatkuvasti yleistyneen MRSA-bakteerin hillitsemisen hoidossa.
"Kun haava saadaan puhdistettua ja pantua kiinni, niin siinä ei ole enää bakteerille elatusainetta. Tällöin MRSA on helpommin hallittavissa", Heikki Salo kertoo.
Krooniset ja infektoituneet sääri-ja makuuhaavat ovat yleensä vanhuksilla ja vammautuneilla, pitkään hoidossa olevilla potilailla. Toukkahoitoa käytetään ihotauti- ja kirurgisella osastoilla, mutta sitä voidaan antaa myös terveyskeskuksissa ja jopa kotona.
Kotihoidossa oleva potilas hakee toukat sairaalasta kaksi kertaa viikossa. Teepussin kokoisessa sideharsopussissa on 50-200 toukkaa kerrallaan ja pussia pidetään haavan päällä paikkaa vaihdellen yhdestä viiteen vuorokautta.
Brittiläisissä ja yhdysvaltalaisissa selvityksissä toukkahoito on todettu konservatiivista hoitoa edullisemmaksi.
Suomessa sen kustannuksia perinteiseen hoitoon ei ole vielä verrattu, mutta Salon mielestä niitä on. Hän toivoo, että yliopistosairaalat tarttuisivat kustannusten selvittämiseen ja hoidon kehittämiseen.
"Jokapäiväistä kliinistä työtä tekevänä ja yksin se ei täällä onnistu", Salo punnitsee omia mahdollisuuksiaan.
Kyselyjä yksityisiltä
Salo kiinnostui toukkien käyttämisestä haavojen hoidossa 1990-luvun alkupuolella luettuaan siitä artikkeleita. Toukkahoito mahdollistui , kun sairaalaan erikoistumaan tullut itävaltalaissyntyinen Ari Much sai yhteyden saksalaiseen toukkia tuottavaan laboratorioon.
Nyt toukat tulevat Suomeen lentorahtina, mutta suunnitelmissa on jakelun järjestäminen suomalaisen sairaalavälineyrityksen kanssa.
Salo on vienyt mielellään viestiä hoidon erinomaisuudesta lääkärikunnan keskuuteen. Tällä hetkellä hoitoa käytetään ainakin Kuopiossa, Tampereella, Turussa, Lappeenrannassa, Kemissä ja Kokkolassa ja Helsingin seudulla.
Lapin keskussairaalaan on tullut kyselyjä hoitomahdollisuuksista myös yksityisiltä ihmisiltä.
"Kyllä minä muuten hoidattaisin tämän Mehiläisessä, mutta miten tämän toukkahoidon saisi", kuvailee Salo saamiaan tiedusteluja.
