Helsinkiläisen työyhteisökouluttaja Anja Kuloveden mukaan nyky-yhteiskunnassa vallitsevan, luovuuden ja hyvän olon tukahduttavan kiireen syntyyn ei ole olemassa yhtä syytä, eikä näin ollen myöskään yhtä ratkaisua. Ajatus on lähtökohtana hänen tänään julkistettavalle Kiireen kesyttämisen käsikirja -teokselleen ja myös hänen kokoamansa yhdeksän ammattilaisen kiireenkesyttäjäverkoston työlle.
"Syyt kiireiseen elämäntahtiin ovat moninaiset, ne ovat sekä henkilökohtaisia ja liittyvät myös niihin arvomaailmoihin ja uskomuksiin, joita me suomalaiset olemme yhdessä omaksuneet. Olemme ostaneet kulttuurin, jossa arvostetaan sitä, että ollaan kiireisiä, tehokkaita ja suoritetaan koko ajan täysillä ja yhä nopeammin", kiireenkesytysradikaaliksikin nimetty Kulovesi toteaa.
Sähköposti lukematta, kännykkä soi
Jatkuvan kiireen taustalla on myös työkulttuurin muuttuminen. Teknisiä apuvälineitä on otettu käyttöön, jotta aikaa säästyisi, mutta nyt moni suomalainen on koko ajan kännykän ja sähköpostin ulottuvilla. Kukaan ei kestä sitä loputtomiin, vaan jossain vaiheessa on hyvä ottaa touhottamiseen etäisyyttä.
"Meillä ei ole ollut esikuvia, jotka olisivat näyttäneet miten näiden laitteiden kanssa toimitaan järkevästi. Meidän täytyykin itse kehittää sellainen kulttuuri, ettei meistä tule näiden apuvälineiden orjia, vaan että ne rengin asemassa ja antaisivat lisäarvoa", kouluttaja tähdentää.
Teollisessa yhteiskunnassa työpäivä loppui tehtaan pillin soidessa. Maanviljelijöille luonto asetti työrytmin ja antoi lepohetket.
"Nyt työtä tehdään korvien välissä, ja se antaa ihan uuden haasteen. On todella vaikea ottaa aikalisiä, joissa tietoisesti ja napakasti laittaa töihin liittyvät ajatukset poikki", Kulovesi sanoo ja kertoo olevansa samanlaisella etsikkomatkalla itsekin.
Kiireisyys on
hälyttävä viesti
Hän toivoo, että suomalaiset pystyisivät valtakunnan tasolla punnitsemaan maassa vallitsevaa arvomaailmaa.
Viime aikaisista uutisista Kulovettä hätkähdytti se, että suomalaiset ovat Euroopan kiireisin kansa. Kolme neljästä on sitä mieltä, etteivät he ehdi tekemään työtään hyvin.
Lisäksi on 150 000 loppuun palanutta ja 600 000 ihmistä odottaa, että pääsisivät eläkkeelle. Moni heistä on alle kolmekymppisiä.
"Tämä on todella hälyttävä viesti siitä, että teemme tällä hetkellä joitain asioita typerästi. Ainakin meidän kuuluu kyseenalaistaa tämä kiirekulttuuri, etenkin jos haluamme olla edelleen innovatiivinen kansa, jolla tulee luovia ideoita. Kyllähän se yhtälö, että olet jatkuvasti kiireinen ja samalla luova mättää pahasti", Kulovesi huomauttaa ja lisää, että kiireen vähentäminen antaa aikaa myös perheelle.
Yksilön ja yhteisön kiire kulkevat Kuloveden mukaan limittäin ja lomittain. Kiireen raja on henkilökohtainen. "Olen näiden vuosien kokemusten perusteella määritellyt seitsemän kiiretyyppiä, joilla kaikilla on vähän erilainen ohjelma siinä vaiheessa kun he lähtevät tekemään omaa kiireenkesytyksen suunnitelmaansa", Kulovesi kertoo.
Täydellisyyden tavoittelijan haaste on tässä yhteydessä erilainen kuin erittäin empaattisen tyypin, joka ei yksinkertaisesti osaa sanoa ei.
Lisäksi ihmisillä on erilaisia rytmejä ja jotkut nauttivat myös nopeasta tahdista.
"Itse olen yrittäjä eikä minulla ole pomoa, joka sanoo koska pitää tehdä ja miten paljon ja kuinka kiireinen pitää olla, mutta silti onnistun viemään itseni tähän kiihkeään rytmiin yhä uudestaan ja uudestaan", Kulovesi nauraa.