Oulun kaupungin virkamiesten ja luottamuselinten oikeus ja velvollisuuskin on pohtia vastuullisesti ja kauas katsoen kaupungin sekä sitä ympäröivien kuntien asukkaiden elinympäristön turvaamista.
Oulun seudullakin tarvitaan suurta kaukokatseisuutta nyt, kun kunnallisten palvelujen turvaamismahdollisuuksia joudutaan miettimään kovien paineiden alla. Oulun kaupunginhallitus ottaa tänään kantaa asiaan lausunnossa, jonka se antaa virkamiesesityksen pohjalta Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Suur-Oulua puoltava lausuntoluonnos on herättänyt kohun ja sitä valmistelleet virkamiehet ovat saaneet sapiskaa keskustalaiselta lehdistöltä, vaikka he eivät päätöksiä tee. Linjaukset kuuluvat kunnallispoliitikoille.
Maakunnalliset liitot keräävät alueiltaan lausunnot sisäasiainministeriölle kunta- ja palvelurakenteen uudistusta varten. Todelliset suomalaisten elämään vaikuttavat ratkaisut tehdään maan hallituksessa -- jos tehdään. Silti myös Oulun kaupunginhallituksen oikeus ja velvollisuus on ajatella ja ajaa koko työssäkäyntialueen etua. Sitä ministeriökin odottaa.
Oulun ja sen kaikkien 12 naapurikunnan yhdistäminen ei tapahdu käden käänteessä, vaikka kaupunginhallitus sellaista esittäisikin, ja voi olla, ettei noin suurta Oulua synny koskaan. Varmaa silti on, että kuntarakenne tiivistyy myös Oulun seudulla, kuten käy koko Suomessa. Ouluun liittyvät ajan mittaan ne ympäryskunnat, joissa asukkaiden enemmistö katsoo ratkaisun parhaaksi itselleen ja tuleville polville.
Kaikissa liitoksia harkitsevissa kunnissa on vaihteleva määrä ihmisiä, jotka vastustavat tunteenomaisesti kuntien yhdistämistä. Kuntarajat eivät kuitenkaan voi olla itseisarvo. Vanhat paikannimet eivät ole missään liitoksessa kadonneet. Siitä ei tarvitse kantaa huolta. Aitoa on sen sijaan huoli siitä, riittääkö vastaisuudessa voimavaroja nykyisenlaisiin kunnallisiin palveluihin. Vastauskin tiedetään: ei riitä, jos mitään ei tehdä. Olisi kohtuullista, että oman kunnan itsenäisyyden puolesta puhuvat kuntapäättäjät sanoisivat sen ääneen. Palvelujen säilyminen mahdollisimman lähellä asukkaita ovat järjestely- ja sopimiskysymyksiä.
Kansanvallasta on muutenkin puhuttava juuri nyt. Muutamissa selvityksissä on käynyt ilmi, että joissakin Oulun lähikunnissa enemmistö asukkaista suhtautuu Ouluun liittymiseen myönteisemmin kuin ajatusta torjuva luottamus- ja virkamiesjohto. Seuraavien kunnallisvaalien yhteydessä tämä kysymys nousee keskusteluun, haluavatpa nykyiset luottamushenkilöt ja virkamiehet sitä tai eivät. Mielipiteitä ei voi padota ylhäältä annetuilla tiukoilla lausunnoilla.
Välimatkat kaavaillussa Suur-Oulussa jäisivät laajimmassakin versiossa kohtuullisiksi moniin Suomen suuriin kuntiin verrattuna. Ja lopulta melko harvat kuntalaiset joutuisivat käymään Oulun keskustassa hallinnollisten syiden takia. Monet kulkevat sen sijaan nytkin ympäryskunnista päivittäin Oulussa leipätyönsä vuoksi. Liki 220 000 asukkaan kuntakokonaisuus ei olisi alueeltaan mahdoton.
Kovin kummallisia ovat väitteet, että Oulun ympäristö alkaisi näivettyä kuntaliitosten vuoksi. Kävisi juuri päinvastoin. Jo nykyisellään Oulu säteilee elinvoimaa laajalle ympäristöönsä. Kohtuuton on myös väite, että kaupunki kähmii seutuvaltuuston selän takana. Kaupunginhallitus antaa oman lausuntonsa, eikä sen tarvitse kysyä ensin seutuvaltuustolta, mitä se saa sanoa. Kaupunginhallituksen velvollisuus on katsoa totuutta silmiin ja tehdä johtopäätökset näkemänsä perusteella.