Mitä ihmettä? Arto Rosenqvistin, Hannu Hamarin ja Juhani Aatamilan Piipsjärvestä nostamat verkot pullistelevat kalaa, mutta miehiä ei naurata. Ilmeet ovat vakavia.
"Todellinen Pietarin kalansaalis", Rosenqvist, Piipsjärven kalastuskunnan esimies, hymähtää leikillään.
Ironian ymmärtää, kun verkkoja tarkastelee lähemmin: monofiililankoihin on sotkeutunut lukematon määrä pienikokoisia särkiä, ahvenia, salakoita ja kiiskiä. Mutta kaloista jaloimmat loistavat poissaolollaan - vaikka niitä on joskus istutettu.
"Ei yllätä. Näin tämän pitikin mennä."
"Tämän" -sana viittaa Piipsjärvellä käynnissä oleviin koekalastuksiin. Saaliit antavat tärkeää tietoa eri kalalajien runsaussuhteista, koosta ja rakenteesta.
Jotta kuvasta muodostuisi totuudenmukainen, on koeverkkojen paikat arvottu.
Kalaston nykytilanteen selvittäminen on osa suurempaa kokonaisuutta, joka tähtää Piipsjärven kokonaisvaltaiseen kunnostamiseen.
Nykyisellään vesistö ei voi hyvin.
Rahoituspäätöksellä
on jo kiire
Roskakalojen määrä ei ole ainoa ongelma. Vesistöön järven pohjoispäässä laskevan Piipsanjoen virtaus aiheuttaa harmaita hiuksia.
"Virtaus kulkee vain keskeltä järveä. Tämä taas tarkoittaa sitä, että rannat kasvavat helposti umpeen ja ovat otollisia paikkoja sinilevän kehittymiselle", Oulaisten kaupungin ympäristösihteeri Jouni Aitto-oja taustoittaa.
Nyt on vastaiskun aika.
"Projekti käsittää rantojen ruoppauksen sekä kannokkojen poiston järven pohjoisosassa, Kurjenrannan venevalkamaosan kunnostuksen, rantarisukkojen raivaukset ja roskakalojen pyynnin", Aitto-oja kertoo.
Koko hankkeen kustannusarvio on 280 000 euroa, josta kaupunki kuittaa 80 000 euron siivun. Loppuosalle haetaan rahoitusta EU:lta.
Roskakaloille kyytiä
Kunnostustöitä varten on hankittu tarvittava dokumentti Pohjois-Pohjanmaan ympäristölupavirastosta. Ruoppauksen kaltaisille järeämmille toimille palaa vihreä valo ensi vuoden loppuun asti.
"Siksi tässä pitää kiirettä, koska ruoppaaminen on talviajan töitä."
"Uskon, että rahoitus järjestyy. Talouskuvio ratkeaa loppuvuoden aikana", Jouni Aitto-oja linjaa.
Piipsjärven koekalastukset toteutetaan Oulun kalatalouskeskuksen johdolla. Toiminnanjohtaja Mikko Torssosen arvio kalakannasta on tyly, mutta ei toivoton.
"Pientä särkikalaa on paljon. Tilanteen voi korjata pyytämällä roskakaloja tehostetusti. Tästä on saatu hyviä tuloksia muun muassa Etelä-Suomessa."
Särkikalat möyhivät Piipsjärven pohjaa tunnollisesti ja tuottavat ulosteita niin paljon, että vesistön sisäinen kuormitus on kasvamassa liian suureksi.
Tilanne paranee oleellisesti, jos suuremmille petokaloille saadaan raivattua lisää elintilaa.
"Piipsjärven vedenlaatu mahdollistaa kaikkien kalalajien olemassaolon. Virtausta löytyy sen verran, ettei happikadosta ole pelkoa", Aitto-oja vakuuttaa.
Pyynti ammattimiesten huoleksi
Kyläläisten ei tarvitse puuttua roskakalojen pyyntiin, joka jää tulevina vuosina ammattimiesten huoleksi.
Harvennus toteutetaan rysillä, sillä Mikko Torssosen mukaan Piipsjärvi ei sovellu nuotanvetoon.
"Jos vuodessa nousee hieman alle 100 kiloa roskakalaa hehtaaria kohti, on se hyvä tahti. Kolme vuotta tuolla sapluunalla vaikuttaa usein jo vedenlaatuunkin", Torssonen tietää.
Vaikka särjet ovat pääsääntöisesti ei-toivottuja vieraita, ei Jouni Aitto-oja halua vesistöjen punasilmäisistä veijareista kokonaan eroon.
"Moni on aloittanut kalastusuransa särkiongella", Aitto-oja virnistää.