Pääkirjoitus

Totta se on -- kasvu hiipuu

Korkeasuhdanteen huippu on kaikkien talousennusteiden mukaan ohitettu. Työllisyyden paraneminen kuitenkin jatkuu. Epävarmuutta aiheuttavat inflaation kiihtyminen ja maailmantalouden näkymät.

Korkeasuhdanteen huippu on kaikkien talousennusteiden mukaan ohitettu. Työllisyyden paraneminen kuitenkin jatkuu. Epävarmuutta aiheuttavat inflaation kiihtyminen ja maailmantalouden näkymät.

Noin viiden prosentin vauhtia neljän vuoden ajan edennyt maailmantalouden kasvu alkoi taittua viime vuoden lopulla. Öljyn ja elintarvikkeiden kallistuminen vauhditti inflaatiota, muistuttaa valtiovarainministeriö (VM) vuoden ensimmäisessä suhdannekatsauksessaan. Suomessa inflaatio kiihtyy VM:n mukaan viime vuoden 2,5 prosentista tänä vuonna 3,3 prosenttiin. Bruttokansantuotteen kasvun VM ennakoi hiipuvan Suomessa viime vuoden 4,4 prosentista tänä vuonna 2,8 prosenttiin.

Kaikki muutkin suhdannearvioita tekevät taloudelliset tutkimuslaitokset ennakoivat samaa suuntaa. Arvioijista toiveikkainkin, Palkansaajien tutkimuslaitos, odottaa Suomen talouskasvun jäävän tänä vuonna kolmeen prosenttiin. OP-Pohjola odottaa tälle vuodelle vain 2,5 prosentin kasvua, Sampo Pankin näkemys käy yksiin VM:n kanssa. Prosenttien kymmenyksiä tärkeämpää on yhtenevä näkemys laskevasta suunnasta. Ensi vuonna kasvu uhkaa hidastua lisää. Vajaat kolme prosenttia on vielä kohtuullinen vauhti, mutta sitä hitaampi kasvu alkaa aiheuttaa ongelmia, muun muassa työttömyyden lisäystä.

Työllisyyden paraneminen jatkuu ennen muuta kotitalouksien hyvän ostovoimakehityksen ansiosta. Tosin kiihtyvä inflaatio leikkaa siitä osansa. Ilman hintojen nousun hidastavaa vaikutusta työllisyysaste paranisi vauhdikkaasti.

Arviot suhdanteiden loivasta heikkenemisestä näkyivät jo vuoden alussa Elinkeinoelämän keskusliiton PK-yritysten suhdannebarometrissä. Kapasiteetin käyttöaste on laskenut viime vuoden huipusta. Kuitenkin tilauskirjat ovat yhä tavanomaiseksi arvioidulla tasolla, eli lamaa ei ole näköpiirissä.

Kasvua voidaan haluttaessa vahvistaa veropolitiikalla. Veronkevennysten jatkumisen on kuitenkin todettu edellyttävän palkkamalttia, mutta taakse jääneellä neuvottelukierroksella talouden kovat lait unohtuivat. Tästä huolimatta hallituksen on syytä pohtia budjettiriihessä tarkkaan tuloveronkevennyksiä. Niitä tarvitaan, jos kasvu hidastuu nopeasti. Myös ruoan arvonlisäveron alennuslupaus on lunastamatta.

Kuluttajien luottamukseen vaikuttavat oman talouden ohella uutiset maailmalta. Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta alkaneet talouden häiriöt heijastuvat myös Euroopassa kuluttajien asenteisiin. Epäluottamus kasvaa jossakin määrin ja ainakin isoja riskejä halutaan välttää.

Useat yritykset potevat tässäkin suhdannevaiheessa jopa pahenevaa työvoimapulaa. EK:n tiedustelun mukaan siitä kärsi teollisuudessa 17, rakentamisessa 24 ja palveluissa 23 prosenttia vastaajista. Työn ja työnhakijoiden kohtaamista on todella syytä edistää, kuten hallitus äskeisen kehysriihensä yhteydessä lupasi. Työvoimapulasta ei soisi tulevan jarrutehostinta muutenkin hiipuvaan talouteen.

Viennin veto kutistuu hieman Yhdysvalloista maailmantalouteen säteilevien kerrannaisvaikutusten takia. Lisäksi vientihintojen nousu pysähtyi viime vuoden lopulla. Samaan aikaan energian kohoava hinta ja kiristyvä energiaverotus kasvattavat teollisuuden kustannuksia. Tosin Yhdysvaltain talouden hidastevaikutuksia kompensoi Venäjän ja Kiinan vahva kasvu. Venäjän talous jyskyttää tänä ja ensi vuonnakin arvioiden mukaan 7,5 prosentin vauhtia. Kiina jatkaa vielä vauhdikkaampaa, noin 10 prosentin kasvua. Siinä menossa tarvitaan markkinoille myös suomalaisia tuotteita.