Vuoteen 1993 asti Suomessa ei voinut totota eli pelata hevospelejä missään muualla kuin raviradoilla. Sitten tulivat etäpisteet kuppiloihin ja kioskeihin, ja lopulta nettipelaaminen vuonna 2002. Viime vuonna jo 62 prosenttia totoajista teki veikkauksensa internetissä. Vain kuusi prosenttia saapuu radan reunalle, Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen kertoo.
Pelitavan muutos on näkynyt ratojen kävijämäärissä varsinkin arkena.
- 1990-luvun alussa Vermon keskiviikkoraveissa kävi yli 4 000 ihmistä, mutta siitä on tultu alaspäin. Pelaaminen on helppoa kotisohvalta, Mäkinen sanoo.
Tulevana viikonloppuna taas tuhannet suuntaavat seuraamaan huiskuhäntien kisakuntoa paikan päälle. Pääraviradalle Espoon Vermoon odotetaan noin 50 000 katsojaa, kun Kuninkuusravit valtaavat areenan. Suomenhevosten päätapahtumassa juhlistetaan samalla kansalliseläintä, joka täyttää 110 vuotta.
Kuninkuusravit ovat toto-pelien vilkkainta veikkausaikaa, ja rivejä pähkitään radoilla.
Veikkaaminen kiinnostaa
Toto-pelien liikevaihto oli viime vuonna reilut 234 miljoonaa euroa. Tänä vuonna totoa on pelattu reilun 133 miljoonan euron arvosta. Veikkauksen hevospeleistä vastaavan liiketoimintapäällikkö Petri Huikon mukaan toto-pelaajat ovat lisääntyneet ja trendi on nouseva. Verkossa pelaa noin 90 000 pelaajaa, ja kun tähän lisää radoilla ja toimipisteillä pelaavat, määrä nousee yli 100 000:n.
- Uskon, että yksi keskeinen elementti pelien kiinnostavuudessa on eläin, joka on uskomattoman hieno. Siinä on jotain nostalgista. Se kuvaa paluuta juurille, Huikko sanoo.
Pelatuista euroista toto-peleissä noin 75 prosenttia palautuu voittoina pelaajille. Prosenteissa on pelikohtaisia eroja.
Raviradat kehittelevät mitä erilaisimpia teemoja, jotta ihmisiä saataisiin houkuteltua paikalle.
- On äijäraveja, omistajaraveja, naisraveja ja sinkkuraveja, Mäkinen luettelee.
Kesäravit ja suurtapahtumat ovat kuitenkin edelleen suosittuja. Ravikulttuuri on säilynyt Mäkisen mukaan maakunnissa vahvana. Suomessa on vajaat 50 ravirataa, joista reilut 15 järjestää raveja ympäri vuoden. Yhteinen talkoohenki korostuu, kun ravikulttuuria halutaan pitää yllä.
- Rataverkosto on pysynyt samana pitkään, eikä muutoksia ole näköpiirissä, Mäkinen sanoo.
Varsabuumi odotettavissa ensi kevääksi
Suomessa syntyy ensi keväänä jopa kymmenen prosenttia enemmän varsoja kuin viime vuonna, Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen sanoo. Viime vuonna varsoja syntyi tavallista vähemmän, 2 700. Aiempina vuosina määrä on pysytellyt pitkälle 3 000:n yläpuolella.
Mäkisen mukaan nyt voidaan puhua varsabuumista.
- Meille putkahtaa pitkästä aikaa isompi ikäluokka.
Vähentynyt varsojen määrä on vaikuttanut myös kilpailevien hevosten määrään. Suomalaisilla raviradoilla juoksee useimmiten Suomessa syntynyt hevonen.
Hyvään vireeseen vaikuttaa Mäkisen mukaan eniten se, että alalla tulevaisuus nähdään nyt aiempaa valoisampana. Vielä reilu vuosi sitten puhuttiin hevosalan näivettymisestä. Vuoden alussa astui voimaan muutos, jossa hevospelaaminen siirtyi Veikkaukselle. Se muutti Hippoksen roolin edunsaajaksi. Aiemmin Hippos omisti Fintoton, jonka kautta toto-pelejä pelattiin.
Veikkauksen tuotosta käytetään neljä prosenttia vuosittain hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Se tarkoittaa noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Mäkisen mukaan selvää on, että hevosalaa pystytään nyt kehittämään pitkäjänteisemmin. Ala työllistää Suomessa noin 15 000 ihmistä.