Jos Eugen Schauman ei olisi saanut rukkasia neiti Elin Borgströmiltä ja tehnyt itsemurhaa noin sata vuotta sitten, olisiko hän jättänyt kenraalikuvernööri Bobrikovin ampumatta ja olisiko Suomi silloin venäläistetty?
Olisiko Pirkko Työjärvi (sd.) ollut jo 20 vuotta sitten Suomen ensimmäinen naispresidentti, jos hän olisi suostunut pääministeriksi vuonna 1979? Entä jos K. A. Fagerholm olisi voittanut Urho Kekkosen vuoden 1956 presidentinvaaleissa?
Muun muassa nämä mielenkiintoiset historian jossittelut ovat luettavissa torstaina julkistetussa Mari. K Niemen ja Ville Pernaan toimittamassa kirjassa Entäs jos...vaihtoehtoinen Suomen historia (ajatus).
Siinä pohditaan huippuhistorioitsijoiden avulla Suomen vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Artikkelit käsittelevät maamme historian kipupisteitä alkaen Suomen valtiollisen kehityksen käännekohdista ja päätyen lähihistorian poliittisiin peleihin.
Pelkästään Bobrikovin kohtalolla ei Suomen tulevaisuutta ratkaistu. Marshall-apuun liittyminen olisi sen sijaan avannut hetkeksi ikkunat länteen. Kehitys ilman Mannerheimiä olisi ollut monessa paljon synkempää. Jotta Suomesta olisi tullut kuningaskunta, olisi tarvittu monta tiukempaa sisäpoliittista vääntöä ja reunaehtojen toteutumista.
Ei pelinappulaksi
Pirkko Työläjärvestä maa olisi voinut saada etuajassa naispresidentin. Dosentti Pentti Puoskari tosin muistuttaa, että Kekkosen loppukaudella Suomi oli kuin syväjäädytetty. Valta oli liikkeessä ja se olisi voinut karata eri suuntiin.
Puoskari visioi, että suostuessaan ja onnistuessaan Työläjärvi olisi huudettu Kalevi Sorsan tilalla SDP:n puhejohtajaksi ja hän olisi päätynyt sovittelemaan Mauno Koiviston sijasta tasavallan presidentin käätyjä 1982.
Työläjärvi kuitenkin kieltäytyi sanomalla, ettei hän ole vielä kypsä pääministerin tehtävään. Taustalla vaikutti myös poliittinen peli. Kekkonen pani kansliapäällikkö Juhani Perttusen ja ulkoministeri Paavo Väyrysen kysymään Työläjärveä pääministeriksi lentomatkalla valtiovierailulle Länsi-Saksaan. Työläjärvi ei suostunut pelivälineeksi ja kannatti jo tuolloin Koivistoa presidentiksi.
Dosentti Martti Häikiön arvion mukaan Kekkonen olisi jatkanut vahvana vallankäyttäjänä pääministerinä, jos Fagerholm olisi voittanut hänet sillä kuuluisalla yhdessä äänellä. Häikiö muistuttaa, että tuohon aikaan politiikkaa johti pääministeri ja presidentti oli taustalla. "Presidenttinä Kekkoselle jäi pääministerin vaihde päälle", Häikiö totesi. Fagerholmin presidenttiys olisi hänen mukaansa merkinnyt parlamentaarisempaa Suomea.
Taidetta ja viihdettäkään ei jossittelu-kirjassa ole unohdettu. Euroviisuvoiton huuma olisi haihtunut ja taiteen kultakauden boheemielämä olisi ollut olematonta, jos kuuluisimmat maalarit olisivat olleet naisia. Näin vaihtoehtokehitystä arvioivat taidehistorioitsija Anna Kortelainen ja euroviisujen merkityksestä kansalliselle identiteetille väitöskirjaa tekevä Mari Pajala
Mutta jos Ericsson olisi ostanut Nokian, se olisi jo ollut dramaattinen juttu suomen kannalta.