Tossu kantaa la­si­ken­kä­ta­ri­naa

Tässä tarinassa kovakärkinen balettitossu "tekeytyy" lasikengäksi. Ja näinhän se alkaa: Elipä kerran Tuhkimo.

Tuhkimo-arkea. Anna Linnik (vas.) on nykyisin todellinen hyvä haltijatar, hän toimii muun muassa Aliisa Seppäsenja yhdeksän muun oululaisen mestariluokkalaisen opettajana.
Tuhkimo-arkea. Anna Linnik (vas.) on nykyisin todellinen hyvä haltijatar, hän toimii muun muassa Aliisa Seppäsenja yhdeksän muun oululaisen mestariluokkalaisen opettajana.
Kuva: Pekka Peura

Tässä tarinassa kovakärkinen balettitossu "tekeytyy" lasikengäksi. Ja näinhän se alkaa: Elipä kerran Tuhkimo.

Tälläkin Tuhkimolla oli kaksi sisarta. Sisaruksilla oli baletinopettaja. Mutta Tuhkimo ei tietenkään päässyt tanssitunneille, vaan sai itkeskellä silloinkin kun muut lähtivät tanssiaisiin. Kunnes peliin puuttui hyvä haltijatar.



Tarina elää ja on elänyt ympäri maailman


Ranskan Aurinkokuninkaan säteilyvuosisadalla Charles Perrault -niminen kaveri tarttui vanhaan, eri puolilla maailmaa eläneeseen tarinaan. Hän tuki nimeä myöten Tuhkimon lasikenkäjuonnetta. Sirot jalkineet olivat kovasti huudossa tanssia rakastaneen Ludwig XIV hovissa, yhtä lailla kuin kiinalaiset joskus rakastivat ylhäisönaistensa jalkaterien sitomista.

Seuraavalla vuosisadalla, silloin kun me olimme Ruotsin kansalaisia - emme sen kummemmin tsaarillisia venäläisiä tai suurruhtinaan kansaa - syntyi Tukholmassa mies, joka nyttemmin on paikka paikoin saanut kutsumanimen "venäläisen baletin isä", balettimestari ja koreografi joka tapauksessa.

Tämä Ruotsin kuninkaan pillien mukaan tanssineiden ranskalaisvanhempien poika Charles-Luis Didelot oli yhtenä vaikuttamassa myös enemmän ja vähemmän siihen, että Tuhkimo vakiintui kertomaperinteestä esittävän tanssin näyttämöille.

Pitkässä perinteen huiskassa mahtuvat Tuhkimon tanssirakentajiksi yhtä lailla Oleg Vinogradov kuin Leonid Lavrowski.

Viimemainittujen nimeä kantavissa luomissa päätehtävän ja ilkeän sisaren viittaa on ollut kantamassa pietarilaisessa traditiosssa Anna Linnik.

Kuluvana vuonna hän on käyttänyt aikaansa useampaan otteeseen oppilasvoittoiseen Oulun Tuhkimoon, jonka ensimmäinen prosessiversio esitettiin kesällä ja jälkimmäinen kahdesti nyt lauantaina. Prinssinä Linnikin kanssa aiemmin samoilla lavoilla esiintynyt Sergei Basalaev on ollut myös oppia jakamassa ja harjoituttajana tallinnalainen Marina Volkova.



Prinssitön balettisatu, 17 tyttöä ja tanssinopettaja


Vuosi sitten Oulun Baletin Tuen taustoimana Oulussa oli koettavissa pietarilais-tallinnalais-oululaisena oppilastyönä Pähkinänsärkijä. Sittemmin klassisen baletin "suojelu"yhteisö on saanut koulutuskehikkoonsa myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun.

Oamk käynnisti syksyllä Kalevi Merikallion nimeä kantavan mestariluokan, jolla on kymmenen tyttöoppilasta. He juuri ovat oululaistuttaneet Tuhkimoa. Lisäksi joukkoon kuului kuusi nuorempaa tanssivaa Tallinnan vanhan kaupungin taidekoululaista, joilla on vaihtelevasti tanssitaustaa parista puoleenkymmeneen vuoteen, sekä yksi oopperan balettioppilaitoslainen.

Anna Linnik on pitänyt työssä hallussaan hyvän haltijattaren taitoja ja taikoja. Prinssittä tämä Tuhkimo siis eli, muttei tanssinopettajatta (Basalaev).

Entä mikä voisi olla seuraava etappi?

Varsovan kansallisbaletin solistina nykyään tanssiva Sergei Basalaev pyöräyttää sormiaan päänsä päällä ja sanoo pähkivänsä Sibeliusta. Suomalaista satua. Tai sitten ihan muuta. Musiikin pitää olla joka tapauksessa hyvää. "Kyllä Beatles-sävelmistö klassiseen balettiin taipuisi", vahvistaa Anna Linnik.



Mestariluokkaisia tosikokemuksia


Ilkeät sisarukset - eihän niitä paitsi voisi elääkään, siis tämä satu, muotoilee sisaruksista toinen Pauliina Utoslahti. Kiltit sisarpuolet, ei.

Tuhkimohan se tässä koko ajan on taitava tanssija ja me sisaret ollaan tämmöisiä, jonka todennukseksi seuraa nopeita manööveriä, napsakka kaulan keikautus, olan vääntö ja vartalon kaarto.

Eikä tämä ollut Pauliina Utoslahdelle (14) ensimmäinen mukanaolo Tuhkimossa, ei. Paremmaksi pistää ikätoveri Saara Partanen, Oulun Taidekoulun tulkinnan lisäksi listautuu oululaisen Balettikoulu Sinikellon versio. Ja jos hän haltija-tulkki - mutta ei siis se taikasauvan heiluttaja - saisi itse tuhkimoida, niin äitipuoli pitäisi olla ja prinssi sekä tasapuolisesti tanssia kullekin!

Toteutuksen Tuhkimo Aliisa Seppänen aloitti 8-vuotiaana kilpatanssilla ja siirtyi 11-vuotiaana baletin puolelle. Hän on muiden yhdeksän oululaisen tuhkimolaisen tapaan mestarikurssilainen ja sen lisäksi ollut mukana nyt toistaiseksi viimeiseksi jääneellä oopperan balettioppilaitoksen erikoiskoulutusjaksolla muutaman vuoden. Lopulliset jäähyväiset sille heittäytyvät kesäkuun alussa 2004 Savonlinnassa Bolshoin vierailun yhteydessä.

Että monetko tossut ovat kuluneet. Projektin Tuhkimo-sisaruksista toinen Niina-Maria Rintala ynnää ja aloittaa pääsiäisen ajan kurssista, siirtyy kesään, kesäesitykseen ja syksyn neljän tunnin mestariluokkavauhtiin: Kahdet kovat kärkitossut ja kahdet pehmeät, kumpaisistakin ovat toiset menossa.

Ilmoita asiavirheestä