Oulu Vanhentunut hätäraketti saattaa räjähtää käsille, sillä kostunut ruuti jämähtää paakuksi ja pamahtaa syliin. Ensimmäiseen Perämeren merivartioston järjestämään hätärakettipäivään tuotiinkin odotettua enemmän eräpäivänsä ylittäneitä hätäraketteja, käsisoihtuja ja oransseja savuja, reilusti yli sata kappaletta. Puulaatikko täyttyi heti puolelta päivin ongelmajätelaitokseen hävitettäväksi lähtevistä räjähteistä.
Viranomaiskäytössä hätäraketti vanhenee kolmessa vuodessa, venetarvikeliikkeestä siviilikäyttöön hankitun raketin käyttöikä on viisi vuotta.
"Suurin riski tulee, jos hätäraketti on kostunut. Siksi veneiden hätävarusteet tuleekin säilyttää talvella sisätiloissa", ylimerivartija Timo Hand opastaa.
Oululainen Sakari Ohukainen toi keräyslaatikkoon Kiviniemen meripelastusyhdistyksen sekä omat vanhentuneet raketit, kaikkiaan kahdeksan rakettia ja kuusi soihtua. "Olen kokeillut hätäraketin ammuntaa aiemminkin, en hädässä, vaan Toppilansaaren harjoituksessa", Ohukainen muistaa.
Puolen minuutin lento
Ylimerivartija Jari Kronqvist näytti halukkaille kädestä pitäen, kuinka noin 300 metriin nouseva, 30 000 kandelan valoteholla, noin puoli minuuttia loistava hätäraketti ammutaan oikeaoppisesti. "Jämerästi kiinni raketin alaosasta, muttei kuitenkaan ihan tyvestä. Käsi reilusti sivulle vartalosta ja laukaisukulma ylös. Kättä on hyvä pitää riittävän sivulla, ja vetää laukaisunarusta toisella kädellä."
Yliluutnantti Maija Laukka muistuttaa, että vaikka hätäraketit ovat helppokäyttöisiä ja niissä on käyttöohjeet, ihminen hätääntyy tositilanteessa. Siksi on hyvä harjoitella ennalta.
Oululainen Tuovi Kokko kokeili hätäraketin ampumista ensimmäistä kertaa. "Teemme kesäisin mieheni kanssa pitkiäkin venematkoja, ja hätävarusteita on hyvä osata käyttää. Onneksi niitä ei ole koskaan tarvittu", Tuovi Kokko kiittelee.
Viime kesänä hän teki puolisonsa kanssa yhdeksän viikon reissun Oulusta Helsinkiin ja Ahvenanmaan sekä Tukholman kautta Ruotsin rannikkoa ylös pohjoiseen. "Matkustamme mieheni tekemällä lasikuitupintaisella moottoriveneellä, jossa on kaksi hyttiä. Ensi kesänä on suunnitelmissa lähteä Korkealle rannikolle, eli noin Vaasan korkeudelle Ruotsin rannikkoa katselemaan", Kokko suunnittelee.
Myös oululainen Seppo Kahila pääsi ampumaan hätäraketin, ensimmäisen sellaisen.
"Meillä on mökki saaressa matkaamme kesällä paljon veneellä, joten hätärakettia on syytä osata käyttää. Toin vanhentuneen raketin, jonka kyljessä oli vielä hintalappu 130 markkaa vuodelta 1990. Se on pieni hinta jos henki on kyseessä."
Kun Pohjanlahden merivartiosto lakkautettiin ja liitettiin Saaristomeren merivartiostoon vuoden alussa, otti pohjoinen oppia Turun seudulla yleisömenestykseksikin nousseesta hätärakettipäivästä.