Vettä ripottelee taivaalta kevyesti, mittari pinnistää juuri ja juuri yli kymmenen lämpöasteen ja kylmä pohjoinen merituuli puhaltaa vasten kasvoja.
Ihanteelliset olosuhteet pelata sählyä ulkona?
Kyllä, ainakin jos asiaa kysyi reilulta sadalta innokkaalta pelaajalta, jotka ratkoivat paremmuuttaan 26 joukkueen voimin sunnuntaipäivänä Oulun Kauppatorin viereisellä pysäköintialueella.
Kansallisen katusählykiertueen rantautuminen vuoden tauon jälkeen takaisin Oulun maakamaralle oli hartaasti toivottu juttu - sen huomasi pelaajien, katsojien ja järjestäjien alati hyväntuulisista ilmeistä, joita edes kolea kesäsää ei onnistunut hyydyttämään.
"Tämä on mahtava tapa viettää kesälomaa. Kavereiden kanssa ulkona ja vieläpä sählyä pelaten. Sääkään ei laimenna intoamme yhtään", sekä naisten että sekasarjassa pelejä urakoineen Säbäsuttura-joukkueen tytöt vakuuttivat iloisesti hymyillen.
Joukkueen omalaatuinen nimi juurtaa juurensa kuulemma siitä, että sen pelaajat tykkäävät hyödyntää pukeutumisessaan kaikenlaista pientä sälää - kuten käsissä pidettäviä hikinauhoja ja erilaisia koruja.
"Ainoa miinuspuoli tapahtumassa on, että meidän taitopelaamisemme ei pääse kunnolla oikeuksiinsa tällaisella alustalla (asfaltti)", OLS:n naisten edustusjoukkueen pelaajista koostuneen Säbäsutturoiden Annukka Häkli naurahti.
Jokaiselle jotakin
Pian 11 vuotta täyttävä Niko Anttila oli saapunut torinrantaan seuraamaan enonsa Jarmo Anttilan edesottamuksia.
"Olisin halunnut myös itse pelaamaan, mutta äiti ei ilmoittanut", Merikoski SBT:n riveissä jo viiden vuoden ajan salibandya pelannut Niko ilmoitti topakasti ja suuntasi anovan katseensa Marjo-äitinsä suuntaan.
Marjo Anttilalla tuli kiire pehmentää poikansa sanomisia.
"Äippä ei ilmoittanut, koska kuulimme tapahtumasta vasta liian myöhään. Muutenkin täällä saisi olla oma sarjansa vielä nuoremmille pelaajille, sillä meidän perältä olisi ainakin heti löytynyt innokas porukka kymmenvuotiaisiin", Marjo Anttila totesi viitaten poikien sarjaan, jossa pelasivat yhdessä kaikki alle 16-vuotiaat.
No, eipä tarvinnut Nikonkaan tyytyä pelkkään pelien katseluun, sillä hän löysi nopeasti hymyn huulilleen tarkkuuslaukaisu- ja voimakkuuslaukaisupisteistä, jotka olivat koko päivän avoinna kaikille halukkaille.
Red Shadows loisti
Pelillisesti tasokkainta sählyä esitti miesten sarjan voittanut Red Shadows -joukkue, joka koostui OLS:n ja Merikoski SBT:n edustusjoukkueen pelaajista.
"Emme toki pelaa hampaat irvessä, mutta olisihan se mukavaa päästä Helsinkiin katsomaan, millainen taso lopputurnauksessa on", Jouni Määttä, 23, selvensi joukkueen tavoitteita.
Viime kaudella miesten salibandyliigaa OLS:n kanssa pelanneella Määtällä oli myös oma käsityksensä turnauksen tasosta.
"Melkoista sähläystä tämä on. Pitää varoa, ettei loukkaa paikkojaan."
Turnauksen järjestelyistä vastanneet Oulun Tarmon puuhamiehet Mika Paassilta ja Ilkka Ketola olivat syystäkin tyytyväisiä. Turnaus saatiin vietyä kunnialla läpi ja ihmiset viihtyivät.
"Niin, ja olisihan sää voinut olla paljon huonompikin. Nyt oli sopivan vilpoisaa, jotta pelit pysyivät varmasti liikkuvina", Paassilta virnuili.
Ketola puolestaan kiitteli onnistunutta ratkaisu tuoda pelit aivan kaupungin ytimeen. Aikaisemmilla kerroilla Oulun osaturnaus oli järjestetty Nallikarissa.
"Keskeinen paikka on tärkeä tällaiselle tapahtumalle. Ihmisten on helppo tulla mukaan ja nauttia menosta."
Parivaljakko olikin yhtä mieltä siitä, että Oulussa pitää myös ensi vuonna järjestää osaturnaus.
"Uskallan luvata, että haemme ensi vuonnakin tätä projektia. Silloin sää on myös kesäisen aurinkoinen", Paassilta lopetti.