Nyt kun demarien uusi puheenjohtaja on hallituksessa, on alettu puhua siitä, kuinka päähallituspuolueet tulevat toimeen keskenään. Siis kepu ja demarit - tarkemmin sanottuna Matti Vanhanen ja Eero Heinäluoma. Muutamat kepulaiset ovat vanhasta muistista haukuskelleet uudenkin demarijohtajan lyttyyn, mutta puoluejohtaja Vanhanen on ollut tapansa mukaan hiljaa. Se ei vielä olisi kovin huolestuttavaa, mutta se alkaa jo olla, että Heinäluoma suunnilleen ensi sanoikseen ministerinä ilmoitti, että kepun ja demarien keskinäiset välit ovat paremmat kuin koskaan.
Siis missä on edellisen kepujohtajan Anneli Jäätteenmäen nokittelu edelliselle demarijohtajalle Paavo Lipposelle? Missä on Lipposen ärähtely Mauri Pekkariselle? Missä ovat nahkurin orret, siltarumpupolitiikka, saneluvalta, öykkäröinti, iltalypsyt ja kaikki? Saavatko nykyhallituksen herrat enää edes yhtä ainutta kyyneltä naisministerien silmäkulmaan, kun Sauli Niinistön itkettämä Sinikka Mönkärekin joutui palaamaan kansanedustajaksi opiskelemaan sähköpostin käyttöä?
Ei pojat, ei tämmöinen peli vetele. Ollaanko siellä miehiä vai hiiriä? Jos kepu ja demarit alkavat kuherrella kuin kyyhkyläiset, eihän politiikasta jaksa enää erkkikään kiinnostua. Nykyisin, kun kommunisteja ei enää ole ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes muistelee haikeasti kokoomusjohtaja Sauli Niinistöä, kepun ja demarien välit ovat jääneet melkein ainoiksi mielenkiinnon kohteiksi. Jos niissä ei ole mitään jännitystä, poliitikkojen on turha valittaa siitä, että lehdissä kirjoitellaan vain heidän nais- ja miesseikkailuistaan.
Jos Vanhasesta ja Heinäluomasta ei tosiaankaan ole vanhan hyvän ajan nokkapokkaan, ei kai auta muu kuin etsiä mallia televisiosta, josta ei
enää juuri muuta näykään kuin niin sanottuja tositelevisio-ohjelmia. Siis pannaan hallituksen istuntoihin ja kaikkiin ministeriöihin jatkuvasti päällä oleva tv-kamerat, jotka näyttävät kaikki tapahtumat koko kansalle reaaliajassa. Miltä näyttää, kun Hannes Manninen pistäytyy vessassa? Vilkuileeko Erkki Tuomioja Tarja Halosta sillä silmällä presidentin esittelyssä? Supattaako Tanja Karpela jotakin neuvoja Liisa Hyssälälle? Missä Antti Kalliomäki pitää seivästään istuntojen aikana? Ja niin edelleen.
Joka päivä lehdillä riittäisi sivutolkulla jälkipuintia ja lukijakyselyitä tosihallituksen edellisillan istunnoista: Kylläpäs taas Seppo Kääriäisen
housunpolvet löksöttivät! Jan-Erik Enestam teki pahan kielioppivirheen suomen kielen akkusatiivin kanssa - voiko hän jatkaa hallituksessa? Piileksiikö Kari Rajamäki, kun oli jälleen poissa iltakoulusta? Ja totta kai: katsojat saisivat äänestää jokaisen lähetyksen jälkeen yhden ministerin ulos hallituksesta tai ainakin kierrätykseen. Kun vielä saataisiin valita aina uusi poliitikko lähtevän tilalle, vaaleja ei tarvitsisi pitää enää ollenkaan, mutta silti kiinnostus politiikkaan lisääntyisi räjähdysmäisesti.